Lounaalla kaksi lasia viiniä ja autolla takaisin töihin. Euroopassa täysin arkinen tilanne. Mutta kuinka se alkoholi vaikuttaakaan?
Päätimme kokeilla, millainen määrä alkoholia vaikuttaa motorisiin kykyihin. Tehtävänä oli kävellä teipillä merkitty suora reitti lusikka suussa. Vaikeuden takaamiseksi lusikan kuoppaan istutettiin painava hyljefiguuri.
Ensimmäinen testaus suoritettiin, kun kukin testiryhmän jäsen oli nauttinut kaksi alkoholiannosta, ensimmäinen testaaja olutta, toinen viiniä ja kolmas väkevää. Kukin suoriutui ensimmäisestä tarkkuustestistä moitteettomasti. Lusikka pysyi suussa tärisemättä ja askeleet osuivat viivalle.
Vaikutukset yksilöllisiä
Seuraava testi toteutettiin, kun kokelaat olivat jälleen nauttineet muutaman annoksen. Tässä vaiheessa testaajien yksilöllinen alkoholinsietokyky alkoi nousta esiin. Kaikki suoriutuivat testistä, mutta moottoriajoneuvon rattiin ei kenelläkään olisi ollut enää asiaa. Askeleiden sijoittaminen viivan päälle vaati harkintakykyä ja keskittymistä. Kädet hakeutuivat vaistomaisesti vartalon sivuille tasapainottamaan menoa.
Viimeisen testin alkaessa kukin osallistuja oli nauttinut yksilöllisen määrän, kahdeksasta kymmeneen annosta alkoholia. Nyt jo pelkästään painavan lusikan tasapainotteleminen suussa tuntui haasteelliselta. Jalkojen asetteleminen toistensa perään suoraan linjaan kävi liki mahdottomaksi. Jalat hakeutuivat automaattisesti leveämpään asentoon tasapainon pitämiseksi. Kädet vetäytyivät sivuille. Vaistomaisista tasapainottelueleistä huolimatta hylkeen pitäminen lusikassa oli liian vaativa tehtävä.
Viina vaikuttaa tarkkaavaisuuteen
Autoa ajaessa rattijuopumuksen raja täyttyy, kun henkilön veren alkoholipitoisuus ylittää 0,5 promillea. Törkeä rattijuopumus on 1,2 promillea. Ruorijuopumukseksi lasketaan 1,0 promillea. Pyörällä ajamiseen ei sen sijaan ole varsinaista rajaa, vaikka tankojuoppouteen voikin syyllistyä pyöräillessään tarpeeksi humalassa.
Kommentoi