Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet lisääntyneeseen yksinäisyyteen. Muutokset elämässä voivat sinällään olla mukavia ja toivottuja asioita, mutta uusissa elämäntilanteissa ihminen jää helposti yksin. Omilleen muutetaan asumaan nuorena, työyhteisöt ovat entistä väljempiä ja nyky-yhteiskunnassa yhä useampi asia on mahdollista hoitaa kotona tietokoneella tai kännykällä.
25-vuotias Antti Aho muutti omilleen ollessaan 16-vuotias. Muutto oli nuorelle jännittävä, mutta samanaikaisesti vapauttava kokemus. Hän uskoo muuton vaikuttaneen voimakkaasti siihen, millainen ihminen hän on tänä päivänä. Yksin asuvana Aho kokee yksinäisyyttä etenkin pyhinä, jolloin perinteisesti vietetään aikaa perheen kanssa.
”En ole katunut muuttoa, mutta olisi varmasti ollut hyvä asua pitempään kotona, jotta olisi ehtinyt oppia enemmän elämänhallintataitoja”, Aho pohtii.
Yksin asuvien määrä on ollut kasvussa pitkään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 1,28 miljoonaa yksin asuvaa. Yksinäisyydestä puhuttaessa on tärkeää muistaa, että vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin itse yksinäisyys. Joku voi tuntea itsensä yksinäiseksi ihmisjoukossa tai parisuhteessa, kun joku taas viihtyy vallan hyvin omissa oloissaan. Suomessa nuoret muuttavat omilleen nuorempana kuin monissa muissa Euroopan maissa, joka lisää myös yksinäisyyttä.
Myös Oulun ammattikorkeakoulun mielenterveys-, riippuvuus- ja kriisiohjauksesta erityisvastuussa oleva opinto-ohjaaja Elina Penger kokee yksinäisyyden lisääntyneen. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin koronan aiheuttama eristäytyminen ja etäaika. Yksinäisyyttä koetaan enemmän, mutta siitä myös puhutaan enemmän — ihmiset ovat oppineet sanallistamaan tuntemuksiaan.
“Harva tulee juttelemaan pelkän yksinäisyyden takia. Sitä kuitenkin käsitellään monien kanssa pohtiessa sitä, mikä aiheuttaa psyykkistä kuormitusta”, kommentoi Penger.
Some eristää ja yhdistää
Yksinäisyyttä on toisinaan lisännyt myös kaupungistuminen ja digitalisaatio, jotka ovat vaikuttaneet tapaamme tehdä töitä, harrastaa ja hoitaa asioita. Niin sanotussa 24/7-yhteiskunnassa olemme tottuneet siihen, että kauppaan, kuntosalille tai ravintolaan pääsee lähes mihin tahansa aikaan vuorokaudesta.
“Some tukee sitä, että pysyy jonkinlainen sosiaalinen yhteys muihin, vaikka se ei olisikaan kasvotusten olemassa”, Penger toteaa.
Sosiaalisella medialla on ollut oma osuutensa lisääntyneeseen yksinäisyyteen. Kavereita ei välttämättä nähdä enää niin paljoa kasvotusten kuin mitä aikaisemmin. Some puolestaan luo paineita siitä, millaista kasvokkaisen kanssakäymisen tulisi olla. Penger kuitenkin muistuttaa, että some voi olla hyvä tapa luoda ystävyyssuhteita, etenkin jos kasvotusten ihmisten tapaaminen ahdistaa.
Kommentoi