Rap-artisti Kelepo suomirapin arvomaisemasta: “Ei ainakaan vastakkainasettelua näy” 

Kuva: Instagram kelepoville

Rap-musiikkia on sen syntymästä lähtien käytetty välineenä käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kelepo, oikealta nimeltään Ville Ahtinen, kuitenkin kaipaa suomirappiin laajempaa mielipidemaisemaa. “Se on ehkä yleistynyt tiettyyn arvomaailmaan ja sen hehkuttamiseen. Ei ainakaan vastakkainasettelua näy”, hän toteaa. 

Suomessa kantaaottavassa rap-musiikissa tarkastellaan esimerkiksi syrjäytymistä ja päihdeongelmia.  Suomirap-kentällä kantaaottavina rap-artisteina tunnetaan muun muassa Asa, Julma Henri ja Paleface. Kelepon mielestä suomalaisessa rapissa näkyy liian vahvasti yhtenäinen arvomaailma, ja mielipiteiden kirjo voisi tehdä hyvää suomalaiselle hiphopille. 

Kantaaottavia sanoituksia Oulusta

Kelepo on Oulun hiphop-piireissä vaikuttava rap-artisti. Hänet tunnetaan kantaaottavista lyriikoistaan. Ahtinen on aloittanut hiphopin parissa jo vuonna 2002, ja hänet tunnetaan parhaiten 2010-luvulla toimineesta Perusjätkät-yhtyeestä. Nykyisin Ahtinen keskittyy soolouraansa ja Kolome Tonnia -yhtyeeseen, jonka jäsen hän on.  

Ahtinen ajattelee kaiken musiikin olevan kantaaottavaa. “Jos joku syrjäytynyt rap-artisti kuvailee omaa elämäänsä, se on jo yhteiskunnallisesti kantaaottavaa”, Ahtinen pohtii. Hän kuitenkin haluaa itse päästä eroon mielestään tylsistä ja kulutetuista aiheista kuten hallituksen kritisoinnista. Hän on enemmän kiinnostunut kirjoittamaan sanoituksia esimerkiksi sananvapaudesta ja misogyniasta suomalaisessa hiphopissa. “Näen ison kaksinaismoralismin siinä, että tietyt isot rap-artistit ylpeilevät omalla hyperseksuaalisuudellaan sekä samalla räppäävät, kuinka heidän naispuolisen kumppaninsa pitäisi olla melkein neitsyt”, Ahtinen toteaa. 

Provosoiva tyyli osana sanoituksia 

Kelepo kertoo musiikkinsa olevan moniulotteista ja kirjoittavansa useista perspektiiveistä. “On mielenkiintoista kirjoittaa niin, että se yksikön ensimmäinen persoona ei ole minä oikeasti, vaan se on minusta joku liioiteltu tai provosoitu versio, tai se voi olla joku spurgu tuolla kadulla”, Ahtinen toteaa. Hän kertoo käyttävänsä joskus provosoivaa tyyliä musiikissaan aiheuttaakseen keskustelua kappaleen käsittelemästä aiheesta. 

Kelepo kertoo vastaanottaneensa niin ylistysviestejä kuin tappouhkauksiakin musiikkinsa takia. Hän ei kuitenkaan ole tappouhkauksista tai muusta negatiivisesta huomiosta huolimatta sensuroinut kappaleidensa aihepiirejä.  Ahtinen kokee kantaaottavan musiikin kaupallisuuden haasteelliseksi, sillä kaikkia mielipiteitä edustavia kappaleita ei hänen mukaansa välttämättä hyväksytä radiosoittoon.  

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*