15.-17. marraskuuta järjestetty Oulun Sarjakuvafestivaali toi Kulttuuritalo Valveen tiloihin joukon sekä paikallisia että muualta Suomesta ja ulkomailta saapuneita sarjakuvataiteilijoita.
Yksi osa monipuolista tarjontaa oli yhteiskunnallisia teemoja käsittelevät teokset kuten Jessi Jokelaisen esikoissarjakuvateos Femokratia ja Niko-Petteri Nivan Salome.
Vertaistukea ja ikkuna toisten todellisuuteen
Lauantaina oululaisen kansanedustajan Jessi Jokelaisen haastattelua kuunteli sankka joukko yleisöä.
Femokratia ehti valmistua ennen kuin Jokelainen sai tiedon nousustaan kansanedustajaksi eduskuntaan Merja Kyllösen (vas.) tilalle kesäkuussa 2024.
”Teos olisi voinut olla vähän erilainen, jos olisin työstänyt sitä vielä nyt. Olisi ollut pakko käsitellä omaa T-paita-keissiä, mutta uskon, että olisin säilyttänyt teoksen aika samana kuin se nyt on”, pohtii Jokelainen.
T-paita-keissillä hän viittaa saamaansa vihapostiin syyskuisen eduskunnan kyselytunnin jälkeen, kun hänellä oli päällään T-paita istunnossa.
Sarjakuvaformaatti valikoitui tekotavaksi johtuen Jokelaisen omasta halusta piirtää pitkästä aikaa. Lisäksi kuvalla voi ilmaista eri asioita kuin tekstillä. Sarjakuva on Jokelaisen mukaan helposti lähestyttävä muoto, mikä voi selkiyttää politiikan maailmaa.
Femokratia on kuvaus naisten asemasta politiikassa. Jokelainen veikkaa ensisijaisesti omanikäisten ja itsensä kaltaisten naisten tarttuvan teokseen, sillä he saavat siitä vertaistukea.
”Toivoisin, että teoksen pariin löytävät myös politiikan miehet, sillä se on ikkuna politiikan naisten todellisuuteen”, Jokelainen toteaa lopuksi.
Jessi Jokelainen oli eräs festivaalin odotetuimmista vieraista. Kuva: Aino-Sofia Koirikivi
”Yhteiskunnan ja politiikan keskiössä on aina ihminen”
Oululaislähtöisen, nykyään Tampereella asuvan Niko-Petteri Nivan neljäs sarjakuvateos Salome on hänen ensimmäinen täyspitkä soolosarjakuvaromaaninsa.
Nivan teoksissa käsitellään yhteiskunnallisia teemoja. Niin on myös Salomen kohdalla. Salome kertoo moskovalaisen punkkariaktivistin paosta Venäjältä Suomeen.
”Yksin piirtäminen ja kirjoittaminen on hidas prosessi, varsinkin kun pitää jongleerata oikean elämän vaatimusten kanssa siinä sivussa”, sanoo Niva.
Hän lainasi Salomen hahmojen piirteitä ystäviltään ja tutuiltaan, mikä helpotti teoksen työstämistä.
”Yhteiskunnan ja politiikan keskiössä on aina ihminen, ja tämä tavallinen ja joskus epätavallinenkin arki on se, miten yhteiskunnan toiminta käytännössä parhaiten näkyy. Venäläisillä ihmisillä on paljon enemmän yhteistä suomalaisten kanssa kuin kummankaan valtion hallinnolla omien kansalaistensa kanssa, jotka vain yrittävät elää elämää niin rauhassa kuin pystyvät”, Niva taustoittaa syytään käyttää yhteiskunnallisia teemoja sarjakuvissaan.
”Pohjoissuomalainen huumorintaju ja välittömyys ovat mainio kasvualusta vilpittömälle sarjakuvataiteelle. Etäisyys muista kasvukeskuksista on sallinut Ouluun syntyä omintakeisen vaihtoehtokulttuurin”, sanoo Niko-Petteri Niva. Kuva: Aino-Sofia Koirikivi
Puolen Suomen sarjakuvafestivaali
Oulun Sarjakuvafestivaali järjestettiin tänä vuonna 13. kerran. Suomen pohjoisin sarjakuvafestivaali on tärkeä tapahtuma niin taiteilijoille kuin kävijöille.
Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajan Harri Filpan mukaan tälle vuodelle ei asetettu mitään tiettyä teemaa. Tavoitteena oli, että tarjolla olisi monipuolisesti eri tyylisiä teoksia ja erilaisia tarinoita.
Tapahtuman pääsymaksuttomuus madalsi kynnystä pistäytyä festivaalilla vaikka ohimennen.
Itsensä Melluksi esittelevä vierailija kertoo tulleensa tutustumaan tarjontaan, sillä hän halusi viikonloppuun ajanvietettä. Toinen festivaalivierailija, Noe, kertoo häntä kiinnostaneen eniten Jessi Jokelaisen haastattelu, mutta myös festivaalin aikana julkaistut teokset.
Harri Filpan mukaan sarjakuvafestivaali ja Oulun sarjakuvakeskuksen ylläpitämä muu toiminta ovat tärkeä pitovoima, jotta sarjakuvataiteilijat eivät joutuisi muuttamaan työmahdollisuuksien perässä etelään.
”Oulun sarjakuvafestivaalit on jokavuotinen perinne nähdä paikallisia ja kansainvälisiä kollegoita, luoda kontakteja yhteistyöhankkeiden tiimoilta ja lukea pohjoissuomalaisia uutuusjulkaisuja”, Niko-Petteri Niva kertoo.
Hän myös toivoo, että varsinkin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 lähestyessä oululaisia kulttuuritapahtumia tuettaisiin.
Kommentoi