
Tuoreimpien PISA-tutkimusten mukaan suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt merkittävästi. Vuoden 2022 tuloksissa Suomen sijoitus laski viidenneksi eniten kaikista osallistujamaista, ja noin 20 prosenttia nuorista ei saavuta perustason lukutaitoa. Vaikka osa nuorista yhä nauttii lukemisesta, moni kokee pitkien tekstien parissa työskentelyn vaikeaksi.
Äidinkielenopettaja Aino Matinlompolo on teettänyt nuorille novellianalyysin samasta novellista jo pian kymmenen vuotta. Ennen suurin osa oppilaista pystyi analysoimaan tekstin ongelmitta.
“Nyt useat opiskelijat valittavat novellin olevan vaikeaselkoinen ja sekava, eivätkä koe ymmärtävänsä novellista mitään. Siinä on vähän takaumia ja ennakointeja, mutta kyllä sen verran pitäisi osata lukea, ettei tipu tarinasta”, kertoo Matinlompolo.
Hän pitää tätä selvänä merkkinä siitä, että pitkien tekstien lukemiseen ja ymmärtämiseen ei enää keskitytä. Heikentynyt lukutaito näkyy suoraan myös muilla oppitunneilla.
“Kun ei osata lukea kunnolla, kaikkien oppiaineiden opiskeleminen vaikeutuu. Lisäksi lukeminen vaikuttaa kirjoitustaitoon. Jos ei näe yleiskielellisiä oikeinkirjoitus- ja kielioppisääntöjä, miten sitä voisi osata kirjoittaa?” hän kysyy.
Matinlompolo näkee suoranaisia uhkia heikentyneessä lukutaidossa.
“Jos ihminen ei osaa suhtautua kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa, häntä on hyvin helppo johdatella kamaliinkin tekoihin.”
Kirjojen hinta ja ruutuaika hidasteena
Yksi haaste lukutaidon kehittämisessä on kirjojen hinnat. Matinlompolo peräänkuuluttaa hallitukselta toimia, jotta kirjojen hinnat saataisiin kuriin.
“Kirjojen pitäisi olla kohtuuhintaisia, jotta ne olisivat kaikkien saatavilla, eivätkä pelkästään varakkaiden luksustuote”, hän huomauttaa.
Sosiaalinen media ja jatkuva ruutuaika puolestaan kilpailevat nuorten ajasta.
”Videot tarjoavat välittömän dopamiinipiikin, mutta eivät kehitä empatiakykyä tai yleissivistystä samalla tavalla kuin kirjat.”
Matinlompolo kehottaa aikuisia puhumaan enemmän lukemisen hyödyistä. Mielenkiintoisten teosten vinkkaaminen nuorille on myös tärkeää. Hän muistuttaa, että lukutaidon hyödyt ulottuvat laajalle.
“Lukeminen kehittää empatiakykyä, vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta eli edistää hyvinvointia hyvin monin eri tavoin. Onko mitään parempaa kuin hyvä kirja, jonka pariin haluaa uppoutua jopa kesken työpäivän? Juuri tällä hetkellä on muuten näin, sillä voisin ottaa saikkua ihan vain lukeakseni kesken olevan kirjan loppuun”, Matinlompolo naurahtaa, mutta hänen viestinsä on vakava.
Hänen mukaansa nuorten lukutaidon parantaminen on sijoitus tulevaisuuteen, johon jokaisen tulisi panostaa. Matinlompolo (kirjailijanimi Aino Leppänen) on kirjoittanut nuorille suunnatun kirjasarjan Luk(i)ossa säeromaanin muotoon, sillä hän halusi siitä kaikille lukijoille sopivaa luettavaa.
“Jos nuorella on kokemus siitä, että lukeminen on hidasta ja hankalaa, nopeasti luettava säeromaani saattaa antaa positiivisen kokemuksen”, kertoo Matinlompolo.
Lähteet:
Kommentoi