Koirien hylkääminen ja niistä luopuminen kasvussa

Kuva: Iines Hyppönen

Koirista luopuminen ja hylkääminen on kasvanut merkittävästi Suomessa. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY) raportoi, että viime vuonna  jäsenyhdistysten hoitoon tuli viranomaispäätöksellä 161 koiraa, mikä on 60 enemmän kuin edellisvuonna. SEY:n viestintäpäällikkö Maria Eiskop vahvistaa, että myös tämän vuoden luvut ovat nousussa. Eiskop painottaa tarvetta lainsäädännön muutoksille tilanteen korjaamiseksi.  

Tarkkoja valtakunnallisia tilastoja luopumisesta ja hylkäämisestä ei ole vielä saatavilla, mutta SEY kerää parhaillaan lisätietoja muilta järjestöiltä. Koirien hylkäämisen taustalla vaikuttavat useat tekijät, kuten inflaatio, kohonneet eläinlääkärikulut, työttömyys ja koronapandemian poikima lemmikkibuumi. Hylätyistä koirista moni on nuori, 1–3-vuotias. 

Eiskop peräänkuuluttaa lainsäädännön muutoksia tilanteen korjaamiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi kasvattajien rekisteröinti, valvontakäynnit ja pakolliset tunnistemerkinnät voisivat olla osa ratkaisua. Koiran- ja kissanpentujen tuontikielto pyrkii torjumaan pentutehtailua rajoittamalla alle puolen vuoden ikäisten pentujen tuontia Suomeen. Laki myös sallii enintään viiden pennun tuonnin kerrallaan, ja myyjän on ilmoitettava henkilötietonsa kauppa-alustalle. Eiskop huomauttaa kuitenkin, että nämä säännökset ovat helposti kierrettävissä. Laki on edistänyt asiaa, mutta ei ratkaise pentutehtailuongelmaa.

“Me odotetaan muutoksia EU:n lainsäädäntötasolla, joka velvoittaisi kaikkia jäsenmaita, ja jotta tieto kulkisi saumattomasti eri maiden välillä”, Eiskop lisää. 

Eläinsuojelulain mukaan eläintä ei saa hylätä, ja kaltoinkohtelutapauksissa tulisi käynnistää esitutkinta. Käytännössä eläinsuojelurikosten tutkinta kuitenkin saatetaan lopettaa jo esitutkintavaiheessa. SEY on ollut mukana kehittämässä poliisien täydennyskoulutusta eläinsuojeluasioissa. Silti kehitettävää on, ja Eiskop kertoo, että “poliisilla ei ole riittäviä valtuuksia esimerkiksi tarkistaa muiden tehtävien yhteydessä, onko henkilöllä eläintenpitokieltoa”. Myös byrokratiassa on edelleen merkittäviä puutteita. Esimerkiksi eläintenpitokielto ei siirry automaattisesti henkilön muuttaessa toiseen kuntaan. 

Apua koulutuksesta

Eläintenkouluttaja Jessica Ascberg nostaa esiin, että koirista luopumisen taustalla voi olla omistajan ja koiran tarpeiden yhteensopimattomuus tai rotuvalinta, joka perustuu ulkonäköön. Esimerkiksi aktiivinen rotu saattaaa päätyä kotiin, jossa elinympäristö ei sovi yhteen koiran tarpeiden kanssa. Osa saattaa aliarvioida koulutusvastuun. Koulutuspyynnöt ovat lisääntyneet korona-ajan jälkeen. Koirilla on esiintynyt arkuutta ja kosketusherkkyyttä, ja yleisesti on nähtävillä enemmän erityisherkkiä yksilöitä.   

Koirilla, joilla esiintyy ongelmakäyttäytymistä, konsultaatio ammattilaiseen voi olla ratkaisevana osatekijänä. Koulutuksen avulla voidaan ehkäistä koirasta luopuminen. Koulutus voidaan sisällyttää osaksi arkea ja koulutusharjoituksia voi tehdä osana päivittäisiä rutiineja, eikä se vie päivästä tuhottomasti aikaa, kuten omistajat saattavat aluksi ajatella. 

 Jessica kertoo, että sellaisessa tilanteessa, jossa koiran tarpeet jäävät jatkuvasti täyttymättä, uusi koti saattaa olla koiralle parempi ratkaisu. Uudessa ja stressittömässä ympäristössä koira voi elää ilman pelkoa ja sopeutua hyvin, vaikka se joutuisi menettämään alkuperäisen kiintymyssuhteensa. 

SEY: Yhä useampi luopuu lemmikistään heikon taloustilanteen takia

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*