Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet ravitsemussuositukset keskiviikkona 27. marraskuuta. Suosituksissa painotetaan entistä vahvemmin kasvipainotteista ruokavaliota, ja uuden suosituksen mukaan kasviksia tulisi syödä vähintään 500–800 grammaa päivässä. Uudet suositukset ovat olleet jo käytössä muualla Pohjoismaissa ja rantautuvat nyt myös Suomeen.
Suurin muutos verrattuna vanhoihin suosituksiin koskee punaista lihaa. Aiemmin punaista lihaa on suositeltu syötävän maksimissaan puoli kiloa viikossa, mutta jatkossa suositeltu enimmäismäärä laskee 350 grammaan. Syy tähän on yhteys lisääntyneeseen paksu- ja peräsuolisyöpäriskiin, joka on uusien tutkimustulosten mukaan suurempi kuin aiemmin on ajateltu.
Punaisen lihan lisäksi myös prosessoidun lihan kulutus kuuluisi uusien suositusten mukaan laskea minimiin. Prosessoitua lihaa, eli esimerkiksi leikkeleitä, suositellaan jatkossa syötäväksi niin vähän kuin mahdollista. Lihaa koskevissa muuttuneissa suosituksissa on myös kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ruokavalion ympäristövaikutuksiin.
Lihatuotteet sisältävät runsaasti proteiinia, joka on ihmisen keholle tärkein rakennusaine esimerkiksi lihasmassaa kasvattaessa. Useat personal trainerit suosittelevatkin asiakkaillensa lihansyöntiä. Oululainen personal trainer Roni Lampinen suunnittelee asiakkailleen ruokaohjelmia, joista suurimpaan osaan lihaa kuuluu reilusti yli uusien suositusten sisältämä määrä.
Suositukset eivät ole absoluuttinen totuus
Lampinen kokee, että tutkimustuloksiin kannattaa suhtautua sopivalla lähdekritiikillä eikä suosituksia kannata ottaa ohjekirjaksi.
“Vähärasvainen naudanliha on edelleen yksi parhaista ravintolähteistä. Siitä olen samaa mieltä siitä, että makkarat ja prosessoidut lihat voisi kyllä jättää ruokavaliosta kokonaan pois.”
Lampinen painottaa, että juuri esimerkiksi lihasta saatava proteiini on tärkein ravintoaine lihasten lisäksi myös soluille ja keholle.
“Lihan laatuun kannattaa panostaa”, muistuttaa Lampinen.
Hän lisää, että proteiinia on lihan lisäksi mahdollista saada myös maitotuotteista, kananmunista ja kasvisproteiinista. Kasviproteiinia proteiinin lähteenä käytettäessä pitää Lampisen mukaan muistaa syödä monipuolisesti eri vaihtoehtoja. Syyksi Lampinen mainitsee, että aminohappojen koostumus on näissä heikompi eikä yhdessä kasviproteiinissa ole kaikkia tarvittavia aminohappoja.
Hän kertoo suunnittelevansa ravinto-ohjelmat aina asiakkaidensa toiveiden mukaisesti, mutta suoranaisesti uudet ravintosuositukset eivät vaikuta hänen tekemiinsä ohjelmiin.
“Jos asiakkaalle esimerkiksi eettisyys on tärkeä periaate, otetaan se huomioon ruokavaliota tehdessä”, Lampinen lupaa.
Olet mitä syöt – lihasta ilman lihaa?
Unna Karinen on 22-vuotias oululainen, joka harrastaa monipuolisesti liikuntaa esimerkiksi kuntosaliharrastuksen muodossa. Lähtökohtaisesti Karinen ei syö punaista lihaa, mutta hän syö satunnaisesti kanaa ja kalaa vähintään kerran kahdessa viikossa. Karinen ei koe lihattomalla ruokavaliolla proteiinin saantia hankalaksi, sillä korvaavien tuotteiden valikoima on laaja.
Karinen mainitsee käyttävänsä proteiinin lähteinä esimerkiksi mifua, tofua, soijasuikaleita tai härkistä, minkä lisäksi hän syö joko maito- tai kasvipohjaisia proteiinirahkoja ja vanukkaita. Syyksi lihattomuudelleen Karinen kertoo eettiset ja terveydelliset syyt.
Hän myös kokee lihansyönnin “turhaksi ja ehkä jopa ylimääräiseksi”, minkä lisäksi se on myös kallista.
“Ajattelen, että suositukset pohjautuvat faktaan ja tuntuu hassulta, etteivät ihmiset ole aiemmin ajatelleet asiaa tarkemmin. Toivon, että suositukset ohjaavat ihmisiä miettimään asiaa”, Karinen pohtii.
Hän kertoo itse kiinnittävänsä uusien ravitsemussuositusten myötä jatkossa enemmän huomiota siihen, että saa päivittäin suositellun määrän kasviksia.
“Uskon, että ravintosuosituksilla on positiivinen vaikutus suomalaisten ruokailutottumuksiin”, Karinen päättää.
Kommentoi