
Oulun seudulla pääsee entistä nopeammin korvaushoitoon, kertoo Pohteen päihdehuollon avopalveluiden vastuuyksikköpäällikkö Joni Saarela. Korvaushoitopotilaiden määrä on Saarelan mukaan kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet nykyiset nopeutetut hoitoonpääsyn mallit korvaushoidon osalta.
“Oulussa päihdehoidossa olevista noin puolet on opioidikorvaushoitolaisia”, Saarela sanoo.
Korvaushoitoon hakeutumista on helpotettu, ja ensitapaamiseen pääsee nykyisin nopeammin. Pidempää henkilökohtaista päihdehoitoa kuitenkin joutuu edelleen jonottamaan.
Pohteen hoitohenkilökunta ei halunnut kertoa asiasta enempää. Heidän mukaansa vastausten antaminen vaatisi useamman viikon.
Piikkihoito on pitänyt pään kasassa
Buvidal-lääkitys on toipuvien addiktien Henkan ja Marian mukaan tehokkain keino Subutexin vieroitusoireisiin. Kerran kuussa otettava pistoslääke on auttanut Henkkaa arjen sujuvoittamisessa. Niin sanotut vetohalut ovat jääneet pois lähes kokonaan, ja voimia jää käydä esimerkiksi kuntosalilla. Urheilun myötä myös ruokahalu on palannut. Myös kannabis on jäänyt pois, eikä hän koe tarvetta tällä hetkellä muulle kuin korvaushoitolääkkeelle.
Korvaushoidossa oleva Henkka kertoo, että toinen korvaushoitolääke nimeltään Metadon ei ole yhtä toimiva. Molemmat haastateltavista kertovat metadonin olevan “hirveää myrkkyä”. Metadonihoitoon Henkka ei suostuisi.
“Koskaan ei voi tietää, mitä vetää”
Henkka kertoo, että tietämättömyys huumeiden sisällöstä pelottaa. Huumausaineet aiheuttavat arvaamattomia reaktioita, koska ne eivät Henkan mukaan ole aina sitä, mitä niiden pitäisi olla. Kyseessä eivät ole pelkästään muuntohuumeet ja lääkkeet, vaan myös “perinteiset” huumausaineet voivat olla sekoitettuja. Oulussa heidän molempien mielestä käytetään eniten Subutexia sekä “piriä” eli amfetamiinia.
Henkka ja hänen ystävänsä Maria ovat molemmat sitä mieltä, että Ouluun olisi hyvin tärkeä saada testipaikat huumeille. Testipaikoissa voidaan tarkistaa, mitä huumausaine sisältää.
Myös käyttöhuoneet, nousevat keskustelussa esille. He molemmat kokisivat käyttöhuoneiden helpottavan esimerkiksi siisteydessä ja turvallisuudessa: neuloja ei jätettäisi maahan julkisille paikoille, tai heitettäisi viemäriin. Pahimmillaan ruiskuja on löydetty myös leikkipuistoista.
“Nykyään huumeista ei tiedä yhtään, mitä ne sisältävät. Koskaan ei voi tietää, mitä vetää”, Henkka toteaa.
Heillä molemmilla on aiemmin ollut kokemuksia, joissa he ovat saaneet muuta kuin ovat halunneet. He kertoivat tuttavilleen käsiin tulleista haavoista, kivuista sekä vainoharhaisista ajatuksista.
Pääkaupunkiseudulla katukuvassa näkyvä PVP eli “peukku” ei heidän mukaansa näy toistaiseksi Oulun kaduilla. PVP on tällä hetkellä yksi käytetyimmistä huumausaineista pääkaupunkiseudulla. Henkka vertaa peukkua Venäjällä yleistyneeseen Krokodil- huumeeseen.
Hoitajista puhuttaessa he molemmat kertovat Oulun Vinkin olevan todella hyvin järjestetty.
“Siellä hoitajat ovat tosi mukavia. Ne ottavat vastaan aina ihmisenä”, Maria kertoo.
Oulun Vinkki on suonensisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvontapiste, jossa asiakkaille jaetaan ruiskuja ja muita tarvikkeita. Myös tautitestauksia ja muuta terveysneuvontaa on tarjolla.
Haastattelun loppupuolella he molemmat toteavat uudelleen käyttö- ja testipaikkojen olevan tervetulleita.
“Jos tyypit saisivat tietää ennen käyttämistä, mitä se on, ei kukaan varmaan edes vetäisi”, Henkka sanoo.
Heidän mukaansa on tärkeää, että tarvikkeiden lisäksi jaetaan tietoa ja annetaan jopa käytännön läheisiä neuvoja oikeaoppiseen pistämiseen. Heidän mukaansa tällainen toiminta säästää jopa ihmishenkiä, resursseista puhumattakaan.
Laura Juntunen julkaisi vuonna 2022 kirjan Subutex-kaupungin kasvatit. Kirjassa seurataan Raahessa asuvia nuoria, jotka ajautuvat huumemaailmaan. Henkka esiintyy kirjan päähenkilönä. Kirja voitti Nextoryn E-book Awards-palkinnon vuonna 2023. Samana vuonna teos oli ehdolla Botnia-palkinnon saajaksi.
Kommentoi