Kokemattomien päävalmentajien määrä on viime vuosina kasvanut SM-liigassa nopeasti. Konkarivalmentajat edustavat vähemmistöä, ja monen vaihtopenkin takana seisoo uransa alkutaipaleella oleva päävalmentaja.
Tällä kaudella sarjan viidestätoista päävalmentajasta peräti seitsemän kohdalla asetelma on se, että aikaisempaa valmennuskokemusta pääsarjatasolta on kertynyt alle viisi kautta. Edelliskauden osalta määrä on sama. Vertailun vuoksi kaudella 2016–2017 vastaavassa tilanteessa ennen kauden alkua oli kolme päävalmentajaa. Vielä viisitoista vuotta sitten, kaudella 2006–2007 vain kahdella päävalmentajalla oli valmennuskokemusta pääsarjatasolta alle viisi kautta.
SM-liigassa JYP:n ja kansainvälisellä tasolla Slovenian päävalmentajana yhteensä kuudella kaudella toiminut Kari Savolainen, 66, toteaa aiheen olevan ajankohtainen ja näkee, että nyt on käynnissä jonkinlainen sukupolvenvaihdos.
”Aika paljon on jäänyt viime vuosina ikääntyneitä koutseja pois ja sen seurauksena on tullut harvinaisen paljon päävalmentajan paikkoja auki”, Savolainen pyörittelee.
Savolaisen mielestä näille paikoille on ollut ainakin yksi selkeä reitti.
”Suomen nuorisomaajoukkueiden menestys on ollut niin hyvää, että siellä meriittejä saaneet päävalmentajat ovat päässeet suoraan liigaan ja mestikseen. Lisäksi on ollut perinne, että nuorisomaajoukkueiden päävalmentajat ovat olleet aika nuoria”, hän jatkaa.
Viime vuosina SM-liigaan nuorena nousseista päävalmentajista esimerkiksi Jussi Ahokas ja Tommi Niemelä ovat ennen liiga-uraa valmentaneet eri ikäluokkia menestyksekkäästi kansainvälisellä tasolla.
Savolainen nostaa esiin myös taloudellisen näkökulman. Hän mainitsee kokemattomien ja nuorten päävalmentajien olevan yksinkertaisesti halvempia.
Kokemattomuus tuo haasteita
Edellisten kolmen kauden aikana päävalmentaja on irtisanottu SM-liigassa ennen runkosarjan päättymistä 11 kertaa. Näistä tapauksista peräti kuudessa aikaisempaa valmennuskokemusta pääsarjatasolta oli alle viisi kautta. Kuluvan kauden toistaiseksi ainoat päävalmentajapotkut nähtiin lokakuussa HPK:n toimesta. Toista kokonaista kauttaan pääsarjatasolla valmentanut Matti Tiilikainen, 34, joutui lähtemään heikosti sujuneen startin jälkeen.
Yksi Tiilikaisen kaltainen esimerkki nuoresta päävalmentajasta nousee esiin muutaman vuoden takaa, kun tuolloin 35-vuotiaan Lauri Merikiven debyyttikausi SM-liigassa JYP:n päävalmentajana päättyi potkuihin. Nykyään Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana toimivan Merikiven, 38, mielestä kokemattoman luotsin haasteita yleisellä tasolla SM-liigassa ovat toimintaympäristö ja auktoriteetin säilyttäminen.
”Sitten kun ollaan ammattiurheilun kanssa tekemisissä, ympäristö on erilainen. Urheilijoilla on itsellään niin paljon tietoa ja näkemystä, että haasteena on, miten niitä asioita pystyisi enemmän hyödyntämään. Ammattiurheilussa täytyy myös koko ajan muistaa, että on kyse ihmisten työpaikoista. Ei pelkästään valmentajien, vaan myös pelaajien”, Merikivi kertoo.
Lisäksi hän muistuttaa, että toiminnassa on paljon rahaa kiinni. Merikivi nostaakin haasteeksi myös vuoropuhelun työnantajan kanssa.
”Yhteistyö hallituksen ja omistajien kanssa on äärimmäisen haastavaa. Miten heiltä vaaditaan asioita, jotka valmentajan mielestä veisivät seuraa urheilullisesti eteenpäin. Ei ole ihan helppoa nuorena ensikertalaisena alkaa vaatimaan omilta työnantajiltaan tiettyjä juttuja”, Merikivi toteaa.
Myös Kari Savolainen nousi päävalmentajaksi SM-liigaan nuorena. Hän mieltää olleensa samassa tilanteessa uransa alkuvaiheilla kuin moni nykyinen luotsi. Vaikka aikaa on kulunut liki kolmekymmentä vuotta, muistaa hän selvästi yhä, kuinka erilainen ympäristö SM-liiga oli jo silloin. Korkean tason pelaajataustan puute ja hyväksytyksi tuleminen olivat Savolaisen mukaan haastavimpia tekijöitä.
”Meni melkein kaksi vuotta sellaisen tunnetilan saavuttamiseen, että homman hallitsee”, Savolainen muistelee.
Kommentoi