Lääkäriseura Duodecimin mukaan yli 10 000 askelta päivässä ottavat henkilöt ovat liikunnallisesti aktiivisia, kun taas alle 5000 askelta päivän aikana kävelevät jäävät kategoriaan liikunnallisesti passiivinen.
UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo pitää 10 000 askeleen yleistä suositusta huonona.
”Tavoitteeksi pitäisi asettaa se, kuinka paljon ihminen voisi lisätä keskimääräistä askelmääräänsä päivässä. Yksilöllinen tavoite on parempi kuin saman tavoitteen asettaminen kaikille”, huomauttaa Aittasalo Iltasanomille ja lisää, että myös askeleiden suoritustavalla on merkitystä.
Henkivakuutusyhtiö LähiTapiolan projektijohtaja Ville Niiranen kertoo Iltasanomille, että heidän älyhenkivakuutukseensa liittyvä 10 000 askeleen suositus perustuu Duodecim-lääkäriseuran ja sykemittareita valmistavan Polarin suosituksiin. Hän pitää suositusta viitteellisenä.
”Tavoite voi olla varsin epärealistinen suhteessa siihen, miten paljon aikaa ihmiset pystyvät työajan jälkeen käyttämään liikkumiseen.”
Japanilainen keksintö loi uuden standardin
Vuoden 1964 Tokion Olympialaisten alla Japanissa huolestuttiin kansalaisten lisääntyvästä ylipainosta ja sen mukana tulevista sairauksista. Niinpä he lanseerasivat askelmittarin nimeltä Manpo-Kei, joka tarkoittaa kirjaimellisesti 10 000 askelta.
Laitteesta tuli välitön kansainvälinen menestys, ja askelmäärästä muodostui maailmanlaajuinen standardi. Toisin sanoen kyseinen askelmäärä ei ole alkujaan tieteellisen tutkimuksen tulos vaan markkinointikikka, jolla japanilaiset saatiin liikkeelle. Yksinkertainen totuus se ei siis ole.
Monelle 10 000 askelta päivässä voi olla mahdotonta saavuttaa jo pelkästään sen vaatiman ajan vuoksi. Näin ollen jokaisen on asetettava henkilökohtainen askelmääräinen tavoitteensa nykyisen aktiivisuutensa ja kykynsä mukaan. Tärkeintä on kuitenkin aktiivisena pysyminen ja arkisen hyötyliikunnan lisääminen.
Kävelemisen vaikutukset terveyteen
Useissa tutkimuksissa kävelyn on todettu olevan hyvää perusliikuntaa, joka sopii lähes kaikille. Jo puolen tunnin päivittäinen ulkoilu voi parantaa kestävyyskuntoa jopa 15 % vahvistaen samalla keskivartalon ja alavartalon lihaksia. Säännölliset lenkit muun muassa laskevat verenpainetta, parantavat veren rasva-arvoja ja ruoansulatusta, lisäksi mieliala kohenee ja keskittymiskyky paranee. Erityisesti luonnossa liikkumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia.
”Kunto on kasvanut ja liikkuminen helpottunut. Jalat ja koko keho voi paremmin ja rytmihäiriötkin ovat vähentyneet”, Leena Tolkki, 71, iloitsee. Hän käy kolme kertaa viikossa reilun viiden kilometrin pituisella kävelyllä, jonka lisäksi hyötyliikuntaa kertyy päivittäin noin kaksi kilometriä. Myös henkinen hyvinvointi on lisääntynyt päivittäisen ulkoilun myötä.
”Ihminen on laumaeläin. Muiden näkeminen antaa energiaa ja hyvän mielen. Se on varsinkin pienen sosiaalisen piirin omaaville eläkeläisille todella hyvä harrastus”, Tolkki päättää.
Lähteet:
Terveyskirjasto: Liikunta ja painonhallinta
Iltasanomat: 10 000 askelta on huono liikuntasuositus
News-medical.net: where did 10,000 steps a day come from?
UKK-instituutti: Kävely on tehokasta liikuntaa ja monipuolinen terveyspommi
Kommentoi