Jokainen on varmasti joskus tajunnut nukkuessaan näkevänsä unta. Kun ihminen ymmärtää olevansa unessa, on kyseessä selkouni. Tiibetiläistä unijoogaa ohjaavan Olli Erjannin mukaan selkounessa ihminen voi tehdä käytännössä mitä tahansa:
”Voi lentää ja taikoa. Ryhtyä oman elämänsä Harry Potteriksi.”
Selkouneen pääseminen ei kuitenkaan käy ihan käden käänteessä. Erjannin mukaan useimmilta taidon oppimiseen menee noin 2-3 viikkoa. Ihmisten täytyy oppia kyseenalaistamaan unessa olemisensa, mikä tapahtuu harjoittelemalla ensin hereillä.
Harjoittelu aloitetaan todellisuustestien tekemisellä päivisin, jolloin testit rutinoituvat ja siirtyvät vähitellen unimaailmaan. Todellisuustestejä voivat olla esimerkiksi tekstien lukeminen tai kellon katsominen. Unimaailmassa kirjassa ei luekaan enää samoja asioita kuin hetki sitten tai kello näyttää ihmeellisiä aikoja. Myöskään elektroniikka, kuten puhelimet, ei usein toimi normaalisti.
”Oma lempitestini on ponnahtaminen ilmaan eli lentäminen”, Erjanti kertoo.
Unipanta mittaa aivosähkökäyriä
Viime aikoina markkinoille on tullut myös selkounien näkemiseen tarkoitettuja tuotteita, joista uusin ”Iband+”-unipanta tulee myytäväksi ensi syksynä. Unipannan toiminta perustuu EEG-mittauksiin, joita panta tekee nukkuvan ihmisen aivoista. Sähköiset impulssit aivojen viestinnästä sekä kehon liikkeet ja sydämen syke kertovat unipannalle, milloin ihminen siirtyy REM-uneen, jolloin hän on kykenevä näkemään selkounia.
Unipanta sekä siihen kuuluvat tyynyyn kiinnitettävät pienet kaiuttimet alkavat lähettää valo-ja ääniärsykkeitä kuitenkaan herättämättä nukkujaa. Ihminen tulee tietoiseksi siitä, että on unessa eli toisin sanoen näkee selkounta.
Unielektroniikan hinnat ovat kuitenkin toistaiseksi varsin korkeat ja Iband+:kin hinta näyttäisi asettuvan 300 euron paikkeille. Olli Erjannista olisi hauskaa kokeilla unipantaa, mutta hän uskoo opettamiensa unitekniikoiden voimaan enemmän selkounien saavuttamisessa.
Selkounia nähdäkseen pitää rentoutua
Todellisuustestien lisäksi selkounien saavuttamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja rentoutumiskykyä.
”Kikka on siinä, miten pysyä tietoisena nukahtamisen yli”, Erjanti opastaa.
Keskittymis- ja meditointitekniikat auttavat saavuttamaan oikean olotilan. Pitää kyetä uppoutumaan syvällisesti mutta samalla rennosti esimerkiksi oman kehon tai hengityksen seuraamiseen.
”Ehtiikö innostua tai panostaa opetteluun kiireellisessä maailmassa?” Erjanti pohtii.
Hän myöntää itsekin, että silloin, kun kursseja on vedettävänä enemmän, ei välttämättä ehdi nähdä niin paljon selkounia. Rauhallisempina aikoina noin kymmenen selkounta vuodessa on Erjannin keskiverto tulos.
Uhkasimulaatioteoria
Turun yliopiston professori neuropsykologi Antti Revonsuo on kehittänyt uhkasimulaatioteorian, jonka mukaan ihmiset näkevät painajaisia harjoitellakseen niissä tosielämän haasteita varten. Revonsuo kertoi marraskuun Tiede-lehdessä olevansa sitä mieltä, että unimaailma on aivan liian järjestäytynyttä ollakseen vain aivojen lepotilassa syntyvää kuvavirtausta.
Olli Erjanti uskoo, että unilla on niiden meitä vaaratilanteisiin valmentavan ulottuvuuden lisäksi myös muita tehtäviä. ”Unet kertovat meistä syvällisiä asioita, vaikka kaikilla unilla ei olekaan sen kummempaa merkitystä”, Erjanti huomauttaa.
Eroon painajaisista
Selkouniharjoitusten avulla voi myös opetella pääsemään eroon painajaisista. Kun Erjannin kuusivuotias tytär näki toistuvasti samaa pahaa unta häntä jahtaavasta tiikeristä, isä auttoi tyttöä tiedostamaan ja kohtaamaan painajaisen.
”Pelkästään jo tieto siitä, että painajaisesta voi selviytyä, helpottaa oleellisesti.”
Erjanti sopi tyttärensä kanssa, että painajaisen tiikerille pitää sanoa, ettei uniin saa tulla häiritsemään. Lisäksi apuun voisi kutsua vaikkapa sarjakuvahamoja häätämään pelottelijaa.
Erjannin tytär pääsi eroon painajaisista pyytämällä unessa apuun Totoro-piirroshahmon, jolloin paha tiikeri muuttui kissanpennuksi.
”Loppui pahat unet siihen”, Erjanti toteaa.
Lähteet:
Mail Online: The real life Inception: £245 headband claims to control your DREAMS and ’fulfill any fantasy’
Tiede.fi: Pahat unet ovat hyväksi (Varsinainen juttu marraskuun Tiede-lehdessä)
Kommentoi