Sarjakuvajournalismi eli graafinen journalismi tarjoaa ainutlaatuisen tavan levittää tietoa laajemmalle yleisölle. Yhdistämällä visuaalisia elementtejä tiedon kanssa, pystytään käsittelemään vakavia aiheita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä esittämään ne lukijalle visuaalisessa tietopaketissa. Sarjakuvajournalismi on uniikki ja aliarvostettu tapa, jota on jo vuosikymmenten ajan käytetty esimerkiksi poliittisten ja sosiaalisten konfliktien käsittelemiseen.
Toisin kuin perinteiset toimitukselliset sarjakuvat, jotka nojaavat vahvasti satiiriin, fiktioon ja käsikirjoitettuihin hauskoihin kommentteihin, sarjakuvajournalismi perustuu raportointiin, tosiasioiden tarkistamiseen ja usein pyrkii haastamaan lukijansa ajattelemaan asioita eri näkökannasta kuin yleensä.
Esimerkiksi Marjane Satrapin omaelämäkerrallinen sarjakuva Persepolis (2000) käsittelee länsimaisten ideologioiden sekä Iranin uuden fundamentalistisen yhteiskunnan välistä ristiriitaa luomalla kasvot ongelmille, joita nuoret naiset kohtaavat Iranissa.
Historiaa sarjakuvien roolista journalismissa
Sarjakuvia käytettiin jo 1800-luvulla poliittisen viestinnän keinona. Esimerkiksi lehdet kuten Punch (Iso-Britannia) ja Harper’s weekly (Yhdysvallat) julkaisivat sarjakuvia, jotka käsittelivät poliittisia epäoikeudenmukaisuuksia tai sen aikakauden julkisuuden hahmoja.
Harper’s weekly julkaisi Yhdysvaltojen sisällissodan aikana kuvitettuja sotareportaaseja. Myös holokaustin ja Irakin sodan aikana journalistit käyttivät kuvituksen ja tekstin yhdistelmiä uutisoidakseen tapahtumista. Journalistit käyttivät tuolloin sarjakuvajournalismia esittääkseen lukijoille asioista erilaisen perspektiivin sekä haastaakseen heidän käsitystään tapahtumista. Esimerkiksi yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä julkaistuista journalistisista sarjakuvista oli vuonna 1944 Arco Publishing Companyn julkaisema Nazi Death Parade, joka on kuvitus natsien keskitysleireistä.
1900-luvulle tultaessa sarjakuvagraafikot kuten Garretson “Garry” Trudeau ottivat yhä enemmän poliittisesti kantaa omilla sarjakuvillaan. Trudeaun vuonna 1970 ilmestynyt sarjakuva Doonesbury herätti julkista keskustelua sarjakuvien rajoista, erityisesti mitä tulee siihen, kuinka julkisuuden hahmot voidaan näyttää niissä.
Mihin sarjakuvajournalismia tarvitaan?
Sarjakuvajournalismin avulla voidaan sekoittaa huumoria vakaviin aiheisiin ja sillä tavalla lisätä viestin saavutettavuutta. Asioiden kuvittaminen auttaa useita ihmisiä ymmärtämään uutisen tai muun viestin paremmin kuin he ymmärtäisivät pelkän tekstin. Kuvituksen avulla on myös mahdollista selittää komplekseja asioita visuaalisesti.
Sarjakuvajournalismi on kätevä keino tuoda esille myös erilaisia näkökulmia aiheisiin. Sarjakuvia käytetään todella paljon satiiristen näkökulmien esiintuomiseen, ja myös journalistisesta näkökulmasta erilaisten mielipiteiden ja kommenttien julkaiseminen on helppoa tehdä sarjakuvien avulla.
Kielelliset muurit voivat joissain tilanteissa estää joitain ihmisiä ymmärtämästä tekstejä, mutta tekstin kuvittaminen auttaa myös siinä. Sarjakuvajournalismia voisikin sanoa universaalisti saavutettavammaksi journalismin keinoksi kuin esimerkiksi perinteistä lehtiartikkelia.
Sarjakuvajournalismin tulevaisuus
Sarjakuvajournalismia voidaan tulevaisuudessa suunnata entistä enemmän sosiaalisen median kanaviin, jolloin aiheet tavoittavat lukijoita laajemmasta ikäryhmästä. Tanskan teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen keskittymiskyky heikkenee. Osa ihmisistä ei välttämättä kykene lukemaan ja ymmärtämään pitkää tekstiseinämää, mutta sarjakuvissa teksti on sekä jaettu lyhyempiin osiin että tuettu visuaalisilla esimerkeillä. Tämä voi auttaa joitakin ihmisiä keskittymään sisältöön paljon paremmin kuin pitkään uutiseen, joka on täynnä pelkkää tekstiä.
Tämä artikkeli on toteutettu osana Mediaprojekti-kurssia. Teimme kurssin aikana journalistisen sarjakuvan harvinaisista lemmikkieläintarinoista. Sarjakuva on julkaistu OAMK Issuussa ja pääset lukemaan sen tästä.
Artikkelin kirjoittajat: Eevi Kärkinen, Julianna Korhonen ja Kalle Seppälä
Lähteet:
Suomen sarjakuvaseura: Hitain journalismin muoto – voisiko sarjakuvajournalismi yleistyä?
Autobiographix: Comics Journalism
Politico: How comic journalism grew up
Wikipedia: Sarjakuva
Shorthand: The role of comics journalism in modern media
Kommentoi