Reivikulttuuri tarjoaa yhteisöllisyyden kokemuksia

DJ Lara Kaaos soitti kaksi settiä illan aikana. Kuva: Alessandro Ranta-Nilkku

Kun astun oululaiseen Letkunpuiston Helmeen, yläkerrassa on tavallinen pubitunnelma. Korvissa kuuluu lievä teknojumputus, joka harvoin on osa tämän tavallisen kantabaarin äänimaailmaa. Portaita laskeutuessa elektroninen musiikki kuuluu selkeämmin puheenhälinän yli ja savukoneesta tulviva savu luo kuvan, että kellariin astuessa astuisi uudenlaiseen maailmaan.   

Ensimmäiset reivit Oulussa järjestettiin 1990-luvun alkupuolella. Reivit ovat olleet alusta asti osa suurempaa alakulttuuria (underground eli UG). Tyypillinen tunnelma on hämärä ja savuinen, vahvistaen UG-tunnelmaa. Yleensä reivikulttuurissa on tärkeää tuntea oikeat henkilöt, sillä useat reivit järjestetään ikään kuin salassa. Jos jokaisista reiveistä tiedettäisiin, eivät ne olisi niin selkeästi UG-bileitä. Jos tunnet siis etukäteen heitä, jotka ovat menossa reiveihin, voit itsekin löytää tiesi reivien salamyhkäiseen maailmaan saamalla nimesi bileiden nimilistaan. 

Tänä iltana, perjantaina 13. päivä baarin alakerrassa karaokelavana toimiva alue on varustettu DJ-pöydällä. Eri esiintyjät pitävät lavalla tunnelmaa yllä, kun alakerrassa pauhaa elektroninen tanssimusiikki ja housebiitit. Musiikin yli on mahdollista kuulla keskustelun ääniä baaritiskin ja pystybaarien eli pystärien alueella. Huomaan baaritiskillä mustiin pukeutuneen henkilön, jonka kasvot on peitetty ja naurahdan, kun kuulen hänen kysyvän muilta, tunnistaako häntä.  

Spottivalot esiintyjien takana välkkyvät violettia, vaaleanpunaista ja sinistä valoa. Suonissani virtaa into lähteä tanssilattialle musiikin viemänä. Ympäröivien ihmisten silmiä koristavat aurinkolasit ja pohdin, huomaako jokainen minun olevan ensimmäistä kertaa reiveissä. Tuntuu kuin ensikertalaisuus paistaisi ulospäin yhtä suuresti kuin aurinkolasien puute nenäni päältä.  

Valot välkkyivät Letkunpuiston Helmen reiveissä. Kuva: Alessandro Ranta-Nilkku

PLUR – peace, love, unity and respect 

Reivien keskuudessa on yhteisöllisyys. Vaikka tuntuu, että jokainen näkee minun olevan ensimmäistä kertaa reiveissä, tajuan sen olevan vain yliajatteluani. Mielenkiintoni reivaamista kohtaan on ollut suuri, mutten koskaan ole päätynyt lähtemään itsekseni. Tärkeä periaate reivaamiselle on kuitenkin PLUR. Se tarkoittaa rauhaa, rakkautta, yhteisöllisyyttä ja kunnioitusta. PLUR on ideologia tai filosofia, jonka mukaan reiveissä kuuluu käyttäytyä. Tämä filosofia korostui myös nyt, sillä vaikka uusille ihmisille puhuminen jännitti, oli jokainen avoin ja kunnioittava. Olin liikenteessä omana itsenäni ympäristössä, joka huokui yhteisöllisyyttä. 

“Oulussa reiviskene on hyvä. Isommalla mittakaavalla kerrotaan järjestäjille, minkälainen on turvallisempi tila”, kertoo oululainen DJ Lara Mella. Hänet tunnetaan artistinimellään Lara Kaaos. Hän on soittanut musiikkia niin UG-reiveissä, kuin myös isoilla lavoilla.  

Mella kertoo, että haluaisi tuoda reivejä sellaisten ihmisten tietoon, jotka ovat kiinnostuneita mutta eivät ole käyneet reiveissä aiemmin. Tänä iltana Laraa jännitti, löytävätkö ihmiset tiensä Letkunpuiston Helmeen, mutta reivipiireissä sana liikkuu nopeasti. Huomaan, että monet ovat päätyneet baarin alakertaan ja totean itselleni, kuinka siistiä on tuoda reivejä myös baareihin. Musiikin jumputuksen keskellä ihmiset tanssivat ja kokevat musiikin. Tuntuu kuin musiikki liikkuisi kehon sisällä aaltoillen käsissä ja jaloissa. 

Esiintyjät tarkastelevat reiveissä, minkälainen meno tanssilattialla on. Mella pohtii, että välillä joutuu miettimään, milloin pitää tanssia yllä ja milloin olisi hyvä aika antaa ihmisten käydä esimerkiksi tiskillä.  

Puheensorinaa ja teknobiittejä

Yleensä reivit ovat hyvin salassa, do it yourself -hengessä järjestetty tapahtuma. Henki on säilynyt myös nyt. Kuuntelen sivukorvalla baarin terassilla ihmisten keskustelua reiveistä ja heidän aiempia tarinoitaan. Tunnelma säilyy katossa myös puheensorinan keskellä. 

Iloinen puheensorina kantautuu korviini, vaikka jätän terassin taakseni. Kun laskeudun jälleen portaat alas reivitunnelmaan, tunnen taianomaisen energian pauhaavan ympärilläni ja teknomusiikin basson pamahtelevan kehossani. Tanssilattialle saapuessani savukoneesta tulvivan savun keskelle, päädyn itselleni tuntemattomien ihmisten seuraan tanssimaan. Käteni nousevat ilmaan itsestään. Se on kuin imisin käsiini energiaa valoista ja musiikista. 

Yhteisöllisyyden tunne ja onnellisuuden hiukkaset leijailevat ilmassa.  

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*