Tuiran sosiaali- ja terveyskeskus on ollut esillä edeltäneen vuoden aikana hoidon jatkuvuus hankkeen myötä kehitetyn Omalääkäri 2.0 -mallin vuoksi. Haastattelin neljää sairaanhoitajaa selvittääkseni, miten malli näkyy heidän työssään, ja mitä muutoksia sillä on ollut päivittäiseen työarkeen.
Vastaanoton sairaanhoitajat Mari Laukka-Kakko, Johanna Jaurakkajärvi, Niina Salminen ja Janita Vainikainen ovat mukana Suomen kestävän kasvun ohjelman RRP2-RRP4 Tuiran kehittämistyöryhmässä. He toimivat projektin sairaanhoitajina oman työnsä ohella. Työkokemusta vastaanottotyöstä heillä on jo useamman vuoden ajalta.
Työryhmän yhtenä tarkoituksena on hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja käyttöönotto. He osallistuvat säännöllisesti moniammatillisiin palavereihin ja jalkauttavat omassa yksikössään hoidon jatkuvuusmallia niin, että sitä toteutettaisiin päivittäisessä työarjessa kaikkien vastaanoton hoitajien toimesta.
Hoidon jatkuvuutta ylläpidetään päivittäisessä työssä
Haastateltavat kertovat, että sairaanhoitajien rooli Omalääkäri 2.0 -mallissa näkyy etenkin puhelintyössä ja hoidon tarpeen arviota kartoitettaessa. Hoitajat tarkistavat jokaista ajanvarausta tehdessään, kuka on asiakkaan nimetty omalääkäri. Joskus omalääkärille ajanvarauksen tekeminen ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista, jos asiakas on asioinut toistuvasti esimerkiksi yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittavalla, niin kutsutulla YEK-lääkärillä.
Välillä on myös tilanteita, joissa asiakkaalla ei ole vielä hoitokontaktia keneenkään lääkäriin, mutta hän on käynyt esimerkiksi vuosittain samalla sairaanhoitajalla. Tällöin ajanvaraus saatetaan tehdä sille lääkärille, joka on asiakkaalle tutun sairaanhoitajan työpari.
Hoitajat tarkentavat, että heidän työhönsä kuuluu, että ajanvarausta tehtäessä pohditaan, hyötyykö asiakas ajanvarauksesta omalle lääkärille tai hoitajalle vai pystyykö vastaanoton pitämään joku toinen saman tiimin lääkäri tai hoitaja.
”Tähän vaikuttaa vastaanottoaikojen saatavuus ja se, onko kyseessä yksittäinen lyhytaikaisen oireen hoitoon liittyvä käynti vai tarvitaanko jatkoon toistuvia vastaanottoja”, Laukka-Kakko kertoo.
Hoitajat konsultoivat herkästi päätöksiä tehdessään lääkäriä, ja he mainitsevatkin, että esimerkiksi hoitajien puhelinhuoneessa on saatavilla konsulttilääkäri koko päivän ajan.
Päämääränä on parantaa asiakkaiden saamaa hoitoa
Näkyvin muutos hoitajien työhön hankkeen myötä on ollut se, että ajanvarauksien tekeminen vaatii hieman enemmän aikaa ja perehtymistä asiakkaan taustoihin. Haastateltavat sanovat, että vastuu hoidon jatkuvuuden ylläpitämisestä on vankasti hoitajien harteilla.
”Hoitaja ottaa vastaan asiakkaan ensikontaktissa, kartoittaa asiakkaan hoitosuunnitelman ja tarkistaa, ketkä ammattilaiset ovat olleet asiakkaan hoidossa mukana”, Salminen täsmentää.
Positiivisena koetaan se, että ajanvaraukset ja konsultaatiot ovat nyt kohdennetumpia ja paremmin valmisteltuja. Kaiken tarkoituksena on parantaa asiakkaiden saamaa hoitoa perusterveydenhuollossa.
Haastateltavat tuovat esiin, että Omalääkäri 2.0 -mallin myötä myös hoitajien ja lääkäreiden välinen yhteistyö on muuttunut tiiviimmäksi. Työparilääkäri on tullut tutuksi, ja konsultaatioiden esittäminen ammattiryhmältä toiselle on helpompaa esimerkiksi yhteisten työpariaikojen ansiosta. Salminen toteaa, ettei työyksikössä ole aikaisemminkaan näkynyt vanhanaikaista, hierarkkista asetelmaa. Kollegiaalisuus ja ymmärrys toista ammattiryhmää kohtaan on kuitenkin vain lisääntynyt.
Omalääkärimallilla kehitetään hoidon jatkuvuutta
Tuiran sote-keskuksen alueen asukkaat on jaettu aakkosjärjestyksessä neljään tiimiin. Tiimeillä on omat lääkärit ja sairaanhoitajat ja jokaiselle asiakkaalle on nimetty omalääkäri. Lääkärin lisäksi asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka toimii tyypillisesti nimetyn omalääkärin työparina.
”Lääkärille saattaa kuulua jopa yli 2 000 asiakkaan väestöryhmä”, Jaurakkajärvi taustoittaa.
Omalääkärimallia on kehitetty Oulun yliopistossa ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, eli nykyisen Pohteen alueella. Tuiran sote-keskuksessa aloitettiin pilotoimaan mallia vuoden 2022 aikana. Malli perustuu siihen, että kiireetöntä hoitoa tarvitsevat asiakkaat ja heidän hoitoonsa liittyvät asiat ohjautuisivat pääsääntöisesti samalle lääkärille ja hoitajalle.
Lähteet:
Valtavaara, M. 2024. Helsingin Sanomat: Jokaiselle oma lääkäri.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP).
Kommentoi