Aikaraja on ummessa, työt on tehty ja palautettu. Korkeakouluopiskelijoista koostuvat tiimit saivat valmiiksi ennustuksensa siitä, minkälainen median tulevaisuus on vuonna 2030.
Osan mielestä tulevan ennustaminen on helppoa, osan mielestä vaikeaa. Yksi osallistujista sanoo, että se on hauskaa, ”sillä siinä ei ole vääriä vastauksia!”
Siitä huolimatta vain parhaat ennustukset palkitaan. Mutta mistä oikeastaan on edes kyse? Ennen kuin sukelletaan tulevaisuuteen, hypätään ajassa taaksepäin.
Hackathonit (yhdistelmä sanoista hack ja marathon) ovat tapahtumia, joiden historia on vuosituhannen vaihteessa, tietokoneharrastajien tapahtumissa ja ohjelmistokehityksessä.
Tapahtumiin osallistuvat kokoontuvat samaan paikkaan ratkomaan tehtäviä ja luomaan tiimeissä konsepteja tai demoja digitaalisista palveluista tai tuotteista.
Oululainen mediayhtiö Kaleva järjesti Kaleva 2030 -hackathon -kilpailun 14.–16.11.2024. Kilpailu järjestettiin osana Kalevan 125-juhlavuotta.
Palkinnoksi parhaimmasta työstä kolme parasta tiimiä jakaisi 10 000 euron voittopotin. Kilpailuun osallistui yhteensä 61 korkeakouluopiskelijaa 14 eri joukkueessa.
Kalevan syy oman hackathonin järjestämiseen on kuulla nuorilta ideoita siitä minkälaista tulevaisuuden media voisi olla, kertoo Kalevan kehityspäällikkö Ville-Petteri Määttä.
Kilpailun tuomareina toimivat Kalevan kehityspäällikkö Ville-Petteri Määttä, Oulun yliopiston innovaatiokeskuksen asiakkuuspäällikkö Kaisa Still ja Veikkauksen johtaja Jarkko Nordlund. Kuva: Jaakko Koivukangas
Kaleva haluaa tavoittaa nuoria mutta on ennen kaikkea kiinnostunut siitä, mitä nuoret haluavat median olevan. ”Se on minun mielestäni merkityksellisempää kuin se, että me saisimme heidät lukijoiksi”, Määttä jatkaa.
Liian pitkälle tulevaisuuteen ei ole tarkoitus tähdätä, ja sen takia vuosi 2030 valikoitui kohteeksi hackathoniin.
”Tuolla tuli jo kysymys kvanttitietokoneista, joihin liittyy lohkoketjut. Ne varmasti ovat sitä median tulevaisuutta, mutta vuosi 2030 on äkkiä tässä. Esimerkiksi päätelaitteet eivät varmaan muutu siihen mennessä”, Määttä spekuloi.
Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat Oleg Shaltaev ja David Ubani eli Team Rise. ”Mieli kannattaa pitää tarkkana, täytyy nukkua, syödä hyvin ja juoda paljon kahvia”, Shaltaev vinkkaa hackathoniin osallistuville. Kuva: Jaakko Koivukangas
Torstaina 14. marraskuuta Oulun ammattikorkeakoulun Business Corner on täyttynyt korkeakouluopiskelijoista. Oamkin ja Oulun yliopiston opiskelijoiden lisäksi kilpailuun on saapunut opiskelijoita Rovaniemeltä ja Kajaanista.
Mukana on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, joten tilassa kuuluu suomen lisäksi englantia ja muita kieliä.
Osallistujille jaetaan tässä vaiheessa tehtävänanto. Heillä on 45 tuntia aikaa kehittää kuluttajaa kiinnostava sisältöön pohjautuva konsepti, josta ollaan valmiita maksamaan.
Alle kahden vuorokauden päästä tiimillä pitää olla valmis dokumentaatio ja esitys tuotteestaan. Saa suorittaa. Ihmismassa jakaantuu pienempiin tiimeihin, jotka lähtevät etsimään omaa työpistettään.
Lumos Code kokoontuu. Lapin ammattikorkeakoulun opiskelija Juhani Vanhatapio kertoo ensimmäisen päivän kuluneen ideoiden alas ampumiseen. Kuva: Jaakko Koivukangas
Osa löytää vapaan luokkahuoneen, johon linnoittua. Osa tiimeistä jää isompiin tiloihin, mutta mahdollisimman kauas muista, etteivät parhaat ideat paljastuisi heti alkuvaiheessa.
Business Cornerin nurkkaan on asettunut Sälekaihtimet-tiimi Lapin yliopistosta. Siihen kuuluvat Jasmin Sipola, Anniina Pennanen ja Eero Viljanen.
Sälekaihtimet on valmistautunut hackathoniin tutkimalla mediaa ja miettimällä isoja ongelmia, johon keskittyä kilpailussa.
”Esimerkiksi nuorten lukutaidon heikkeneminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma johon mediatalot voisivat tarjota ratkaisun”, Viljanen kertoo.
Myös muut tiimit ovat miettineet ajankohtaisia ongelmia mediassa, joihin paneutua. Yksi toistuva teema on valeuutiset, joka huolestuttaa monta opiskelijaa. Olisiko aidon ja varmistetun tiedon saaminen kuluttajalle tie hackathonin voittoon?
Oulussa opiskelevat Daniel Ahmetshin, Reetta Salmela, Erja Vuorio ja Maksim Kalashnikov palaveroivat perjantaina. Next Edition on isoin tiimi kilpailussa seitsemällä osallistujalla. Kuva: Jaakko Koivukangas
Hackathoniin tuntuu kuuluvan olennaisena osana myös helppo ruoka ja vähät unet. Kaleva tarjosi opiskelijoille pitsat ensimmäisenä kilpailupäivänä. Iltaan asti tehty rankka aivotyö näkyy kilpailijoiden vireystilassa toisen hackathonpäivän aamuna.
Tunnelmaa nostattaa se, että tänään tiimit saavat apua töihinsä. Opiskelijoilla on mahdollisuus varata keskusteluaika yhden tai useamman mentorin kanssa.
Mentoreista löytyy Kalevan, Lapin Kansan ja Keskipohjanmaan henkilökuntaa, journalistiikan professoreita ja isojen sanomalehtien nykyisiä ja entisiä päätoimittajia.
Osa mentoreista avustaa opiskelijoita hackathonissa paikan päällä ja osa etäyhteyden kautta. Suosituin mentori on Kalevan digikehitysjohtaja Heikki Luoma, jonka kalenterin tiimit täyttävät alle aikayksikön.
Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen on päässyt mentoroimaan muutamaa tiimiä. Hänen mielestään opiskelijat kysyvät laajasti erilaisia relevantteja ja kiinnostavia kysymyksiä.
Kokkonen haluaa opiskelijoilta Kalevalle käyttökelpoisia ideoita, joita voisi jatkojalostaa eteenpäin. ”Nyt kun olen muutaman idean kuullut, niin en pelkästään halua vaan uskon että me saamme sellaisia”, Kokkonen kertoo.
Paikan päällä hackathonia seuraavat eturivin raati ja satapäinen yleisö. Tapahtumasta tehdään myös suoraa lähetystä ja tallennetta Kalevan verkkosivuille. Kuva: Jaakko Koivukangas
Viimeisenä kisapäivänä eli lauantaina hackathonin osallistujat kerääntyvät Business Corneriin, jossa ideoiden esittely voi alkaa.
Kaleva striimaa tapahtumaa livenä verkkoon. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen pitää puheen, jonka jälkeen tuomaristoa edustava Ville-Petteri Määttä kertaa hackathonin tehtävän ja esityksen säännöt.
Jokaisella tiimillä on viisi minuuttia aikaa esitellä oma ideansa tai tuotteensa. Tämän jälkeen tuomarit voivat esittää lisäkysymyksiä. Yhteensä jokainen tiimi on lavalla noin kymmenen minuuttia.
Ensimmäisenä lauteille astuu Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuva tiimi Next Edition. Journalismia opiskeleva Reetta Salmela hoitaa puhumisen tiimin puolesta.
Aikaraja on ankara, ja esitys päättyy kesken, kun tapahtuman tuottaja kertoo viisi minuuttia olevan täynnä. Esitys on silti onnistunut, ja tuomarit kysyvät mielellään lisää tuotteesta oululaisilta opiskelijoilta.
NextGenKalevatorsin moottoriturvat tykittelevät powerpointin lisäksi konfettitykeillä ja vappuserpentiinillä. Kuva: Jaakko Koivukangas
Esitykset jatkuvat. Yleisöä viihdyttää median tulevaisuuden ennustuksien lisäksi kirjavat tiimien nimet. ArcTeek Donkeys ja PMM(?) ovat selvästi ottaneet nimeensä vaikutteita musiikista. Poroparonit ja Mamelukkikalat ovat taas enemmän eläimellisempää sorttia.
14 tiimin esityksistä löytyy yhteisiä kantavia teemoja. Tekoäly, data, personalisoitu sisältö, äänisisältö ja valeuutiset näkyvät useamman tiimin työssä. Lisäksi moni ryhmä on ottanut tehtäväkseen perustaa Kalevalle oman nuorisolle suunnatun median.
Esitykset ovat suurimmaksi osaksi puhetta, mutta tuotteita esitellään myös livenä. Esimerkiksi The Wieners -tiimi tarjoilee tuomaristolle virtuaalilaseilla seurattavaa journalismia.
Meno muuttuu hulvattomaksi, kun NextGenKalevators hyökkää lavalle vappuserpentiinin ja konfettitykkien kanssa. Valitettavasti esityksessä demonstroitu tuote jää epäselväksi pöhisevän shown vuoksi.
Esitykset loppuvat. Korkeakouluopiskelijat saavat hengähdystauon ennen iltatapahtumaa, ja raati vetäytyy tekemään vaikeaa päätöstä kolmesta parhaasta työstä.
Nelivitosen kellari on täynnä opiskelijoita lauantai-iltana, tällä kertaa ilman haalareita. Kuva: Jaakko Koivukangas
45 Special -ravintolassa on juhlava tunnelma. Tiski on täynnä skumppalaseja, DJ Ville Muikkula soittaa musiikkia, ja huoneen keskelle on asetettu illalliskattaus.
Ennen kuin nälkäiset korkeakouluopiskelijat pääsevät syömään, koittaa odotettu hetki: voittajien palkitseminen.
Viisi hackatonia putkeen voittaneet Oulun yliopiston opiskelijat Aprotim Paul ja Ahmed Jabir Zuhayr sekä heidän tiimikaverinsa Pyry Vartiovaara vievät odotetusti ykkössijan. Palkintorahaa kolmikolle jaetaan 5 000 euroa.
Heidän tiiminsä ArcTeek Donkeys kehitti kilpailuesitykseen kolme tekoälytyökalua, mutta voitto ei tullut sen vuoksi, että tekoäly on nyt pinnalla.
Ykkössija on ansaittu, sillä tiimin teknologinen osaaminen oli reippaasti muita edellä. He suunnittelivat tuotteet, ohjelmoivat tuotteista toimivat esittelyversiot ja esittelivät ne livenä hakkeroimalla työkalut Kalevan verkkosivuille.
Kakkossijan vie journalistinen peli Fake or Nah?, jossa tinderin ja muiden deittiapplikaatioiden tavoin pyyhkäistään feikkiuutiset vasemmalle ja aidot uutiset oikealle. The Elves -tiimin Emily O’Connor, Andres Afonso ja Cesar Lorino lähtevät takaisin Rovaniemelle 3 000 euroa rikkaampana.
Lapin yliopiston Poroparonit eli Inka Kuljuntausta, Heidi Lähteenmäki ja Pinja Hannula hurmasivat tuomariston ”Kalevilla”. Kuva: Jaakko Koivukangas
Illan isoin yllätys on se, että kolmospalkinto eli 2000 euroa jaetaan kahdelle eri joukkueelle. Tämä kertoo siitä, kuinka laadukasta viestinnän osaamista kilpailussa on.
Oululaiset näyttivät osaamisensa, kun seitsemän oululaisen korkeakoululaisen tiimi nappaa toisen jaetuista kolmossijoista.
Next Edition (Daniel Ahmetshin, Reetta Salmela, Erja Vuorio, Maksim Kalashnikov, Ziqi Li, Dat Le ja Hang Nguyen) onnistui vakuuttamaan, että äänisisällön lisääminen Kalevaan toisi nuorten kuluttajien lisäksi Kalevalle lisää saavutettavuutta.
Toinen jaettu kolmossija menee Lapin yliopiston Poroparoneille. Inka Kuljuntausta, Heidi Lähteenmäki ja Pinja Hannula kehittivät Kalevi-hahmon, joka hurmasi tuomariston.
Poroparonit loivat tunnistettavan, humoristisen ja luotettavan somevaikuttajan, jonka interaktiiviset sisällöt esittelisivät pohjoissuomalaista menoa ja meininkiä nuorille.
Rovaniemellä opiskelevat daamit eivät käyttäneet tuotteessaan hyväksi virtuaalitodellisuutta, koneosaamista tai tekoälyä, vaan satsasivat hyvään formaattiin.
Vaikka voiton veikin tekoäly, kolme muuta palkittua konseptia kertoo siitä, että AI ei itsessään riitä, vaan nuoriso vaatii itsensä näköisiä vuorovaikutteisia mediatuotteita.
Kun nämä vielä yhdistetään laadukkaaseen journalismiin, niin ollaan jo lähellä hackathonin tehtävänannon toteutumista.
Lähteet:
Katriina Kallioinen: Hackathon: Ratkaisukehittämisen ilmiö Suomessa (2019)
Kommentoi