Oulun Teekkaritalolla ääntä riittää runsaasti. Monelle työssäkäyvälle henkilölle kyseessä saattaa olla tavallinen alkukevään keskiviikkoilta, mutta opiskelijoille se on paljon enemmän. Sitsit, eli akateemiset pöytäjuhlat ovat juuri alkamassa.
Osallistujien on seistävä pöytien ääressä heille ennalta määrättyjen paikkojen edessä, kunnes tapahtuman seremoniamestari lyö maahan metallisella kepillä ja antaa luvan istua. Seremoniamestareita on kaksi, yksi virallinen ja yksi apulainen, ja he istuvat omassa pöydässä muiden edessä. Heillä on suuri metallinen tanko, josta kuuluu voimakas kumahtava ääni sen osuessa lattiaan. Kaksi lyöntiä tarkoittaa, että seremoniamestareilla on asiaa ja muiden on oltava hiljaa. Kolmas lyönti merkitsee, että mestarin on itse juotava shotti ennen puheenvuoron pitämistä, jota osallistujat usein vaativat huutamalla “kolmas!” kahden lyönnin jälkeen. Seremoniamestarin tarkoitus on seurata sitsien aikataulua, pitää yllä järjestystä ja ylipäänsä johtaa tapahtuman kulkua.
Huoneessa on seremoniamestareiden pöydän lisäksi neljä pitkää pöytää, joihin osallistujille on määrätty ennestään paikat. Istuutumisen jälkeen käydään läpi liuta erilaisia sääntöjä: “Halutessaan pitää puheen, täytyy siihen pyytää lupa. Juomia ei saa juoda, ennen kuin kyseiselle juomalle on laulettu sitä vastaava laulu. Puhelimia ei saa katsoa muulloin kuin tauoilla tai laulukirjaa lukiessa…”
Sääntörikkomuksista seuraa tietenkin rangaistuksia, jotka julistetaan juhlan keskivaiheilla. Tämänkertaisten sitsien rangaistuksessa täytyi suorittajien esittää jakso Teletappi-ohjelmasta. Samoihin aikoihin on tarjolla myös ruokaa, jota varten kilpaillaan pöytien kesken ruoanhakuvuoroista.
Jokaiselle on jaettu koodi, jonka skannaamalla pääsee käsiksi laulukirjaan. Illan mittaan lauletaan melkoisesti, niin laulukirjasta kuin myös sen ulkopuolelta. Laulua saa ehdottaa nousemalla ylös ja pyytämällä puheenvuoroa. Moni laulu, joka laulukirjasta löytyy, on versio jostain aiemmin tunnetusta laulusta. Muun muassa Pikku Kakkosen posti sekä Vanhojapoikia viiksekkäitä ovat saaneet aivan uudenlaiset sanat. Laulujen jälkeen kippistetään ja juodaan, mutta tämän lisäksi myös useiden laulujen välissä on tapana juoda. Jotkin laulut onkin suunniteltu täysin juomista varten, muun muassa niin, että tietyn sanan kohdalla täytyy juoda.
Sober curiosity vakiintunut terminä
Vaikka moni on tullut sitseille nautiskelemaan ystävien ja laulamisen lisäksi alkoholista, on paikalla muutamia henkilöitä, joiden juomavalinnat ovat alkoholittomia. Niin sanottu sober curiosity on nostanut päätään opiskelijapiireissä yhä voimakkaammin viime vuosikymmenellä. Termillä tarkoitetaan uteliaisuutta selvinpäin elämistä kohtaan. Useimmiten sanaa käyttävät henkilöt, jotka ovat ennestään juoneet alkoholia, mutta päättäneet sitten jättää sen kokonaan pois elämästään. Vaikka juomatavat ovat muuttuneet, he saattavat siitä huolimatta käydä edelleen illanistujaisissa ja baareissa.
Toimittajana oli haastateltava helppo löytää lähipiiristä ja pyysin paikan päälle ensimmäisenä Mikke Mäkelän. Mäkelä ei ole opiskelija, mutta kokenut jo opiskelijatapahtuman, jos toisenkin. Sitsit ovat hänelle silti ennestään tuntemattomat. Mäkelä saapuu paikalle noin puoli tuntia myöhässä töiden takia, josta seuraakin heti alkuun rangaistus. Tuoli on viety pois ja sen saa henkilökunnalta takaisin nätisti pyytämällä. Ensitöikseen istuutumisensa jälkeen hän kommentoi tunnelman olevan hieman kulttimainen. Samassa seurassa istuvat myös Kaarlo Hoppu sekä Emmi Lapikisto, jotka kertovat iloiseen sävyyn omista tunnelmistaan. Keskustelu ei kuitenkaan jatku sen pidemmälle seuraavan laulun alettua.
Melua ja hyvää seuraa
Illan tullessa puoleenväliin on tauon paikka, jolloin tarjoillaan pyttipannua sekä pullaa. Tällöin on enemmän aikaa myös keskustella, sillä laulaminen taukoaa ruokailun ajaksi. Mäkelä kertoo saapuneensa sitseille melko vahvojen ennakko-oletusten kanssa. “Olen hyvin hämmentynyt koko tilanteesta, mutta tunnelma on hyvä. Melua on melkoisesti”, Mäkelä kuvailee. Hän ei usko, että kokemuksessa olisi eroa, vaikka illan aikana olisi tullut juotua alkoholia. “Saattaisin olla ehkä vapautuneempi, mutta fiilis olisi varmasti aika sama. Aina ei ole pakko ryypätä”, Mäkelä toteaa.
Myös Lapikisto mainitsee äänentason olevan jokseenkin korkealla, mutta luulee kestävänsä sen Mäkelää paremmin nautittuaan alkoholia. “Itselläni on kokemus siitä, että on sitseillä selvinpäin ja luulen, että kaikkea melua ja riehumista kestää alkoholin kanssa paremmin. Tuntuu, että äänet blokkaantuvat enemmän tai vähemmän näin”, Lapikisto kertoo.
Kaikkien haastateltavien kokemuksen mukaan alkoholin sijaan kaikkein tärkein elementti hyvien sitsien varmistamiseksi on hyvä seura. Joillain sitseillä vieruskaverin voi toivoa, kun taas toisilla ne määrätään sattumanvaraisesti. Tällä kertaa paikat sai toivoa. “Sitseille kannattaa ehdottomasti hankkia mukaan kiva porukka ja ihmisiä, joiden kanssa haluaa sitä oikeasti viettää,” Lapikisto toteaa. “Niin, tai toivoa, että ympärillä olevat on avoimia keskustelemaan, jos ei pääse istumaan tuttujen vieressä,” Hoppu lisää.
Viiniä vai vettä?
Kaikki ovat jokseenkin yhtä mieltä siitä, että alkoholin kanssa sitsien merkityksen saattaa ymmärtää ehkä hieman paremmin ja tunnelmaan voi olla helpompi päästä mukaan. Mäkelän mukaan kokemus ei ollut silti missään nimessä huono pelkän energiajuoman ja veden kanssa. “Voisin tulla kyllä uudestaan ihan mielellään, varsinkin jos porukka on näin hyvä. Taidan kuitenkin tarvita nyt hetken taukoa kokemuksen prosessointiin vähintään syksyyn asti,” Mäkelä naurahtaa.
Avoimuus ja hyvä ilmapiiri menivät siis tässä tapauksessa alkoholin edelle, eikä haastateltavien kokemuksen mukaan itse tunnelmaan varsinaisesti vaikuttanut se mitä juomia tuli juotua. Vaikka melu voi olla helpompi sivuuttaa pienessä hiprakassa, kokemukseen vaikuttaa silti enemmän oma suhtautuminen tilanteeseen sekä sellaiset ihmiset, joihin on helppo kiinnittää huomionsa kovien äänien sijaan.
Sitsien tarkoitus saattaa aueta helpommin viinipullon kuin vesilasin äärellä, mutta juomattomuus ei silti ole syy, jonka takia tällaiset tapahtumat olisi pakko jättää kokematta. Ajoittain tarjolla on myös sitsejä, joissa juhlien tarkoituksena on alkoholittomuus. Ymmärrys alkoholista kieltäytymisestä näyttääkin opiskelijamaailmassa kasvavan koko ajan enemmän.
Kommentoi