Antti Saarilampi soittaa sähkökitaraa samalla, kun valokuvaaja räpsii hänestä kuvia henkilöjuttua varten Oulussa sijaitsevan Tukikohdan treenihuoneessa. Vaikka kitarasta ei ääntä juuri kuulu, Saarilammen käsittelytavasta ja varmasta otteesta huomaa hänen olevan ammattisoittaja. Kitara ei ole vahvistimessa kiinni, mutta siitä huolimatta hän saa soittimen laulamaan. 43-vuotias metallimusiikin suurkuluttaja on soittanut bändeissä jo kaksikymmentä vuotta, ja sen kuulee. Kokemusta on kerääntynyt ja Saarilampi soittaa tälläkin hetkellä neljässä eri bändissä: death metal -bändi Mädätys, synkkä folkbändi The Aeon, ei niin synkkä folkbändi Havut sekä hardcore punkbändi Turhuus.
Ääni on Saarilammen elämässä kaikkialla. Se on kitaravahvistimen murinaa treenipaikalla Tukikohdalla, taustaörinää keikalla ja toisaalta hiljaista, keskittynyttä säveltämistä omassa rauhassa. Musiikki ulottuu Saarilammen elämän moniin osa-alueisiin, kuten työhön, opiskeluun ja perheeseen. Vaimo ja lapsi varmasti tietävät, kuinka olennainen osa musiikki on Saarilampea.
Kipinä syttyy
Raahessa varttuneen muusikon musiikkipinä syttyi 11-vuotiaana. Guns N’ Roses -bändi sysäisi Saarilammen musiikin maailmaan. Sysäisy tuli sellaisella voimalla, että vanhemmat saivat taipua kitaran hankintaan. Siitä hetkestä pitäen soitto ei oikeastaan ole tullut taukoa. Ensimmäisissä bändeissä Saarilampi on soittanut 1990-luvun puoliväliltä asti. Metallimiehen tie vei myöhemmin myös Euroopan kiertueelle Feastem-yhtyeen mukana.
”Pienessä pakettiautossa lähdettiin Raahesta ja matka jatkui Italiaan asti. Oli oikein päräyttävä reissu”, muistelee Saarilampi. Ennen kiertuetta hän ei ollut juurikaan käynyt ulkomailla. Uusia maita ja kulttuureita oli hienoa nähdä. Euroopan kiertue herätti lisäksi kiinnostuksen maantieteeseen. Saarilampi saattaakin rentoutua esimerkiksi Geoguessr-pelin tai maantietovisojen parissa.
Satojen keikkojen jälkeen esiintyminen ei enää varsinaisesti jännitä. Silti ennen lavalle nousua tuntuu pieni täpinä. ”On hyvä, ettei esiintymisestä tule pelkkää rutiinia, niin siitä pystyy nauttimaan enemmän”. Pitkät kiertueet eivät kuitenkaan enää innosta. Viikon tai kymmenen päivän reissu riittää. Arki Oulussa tuntuu tasapainoisemmalta.
Oulussa Saarilampi on asunut noin 14 vuotta. Kaupunkia voidaan syystäkin luonnehtia metallikaupungiksi. Saarilammen arvion mukaan metallibändejä on suhteessa kaupungin väkilukuun poikkeuksellisen paljon. Mädätys, joka julkaisi vuoden alussa uuden albumin ”Kuoleman ulottuvuudet”, toimii osin metalli-, punk- ja vaihtoehtokuvioissa. Näistä kuvioista muodostuu tiivis musiikkiyhteisö.
Mädätys otti ensimmäiset askeleensa vuonna 2021, kun basisti-laulaja Antti Karjalainen päätti, että nyt on aika perustaa death metal -yhtye. Mukaan hän kutsui soittajia, joiden tiesi olevan sekä taitavia että hyviä tyyppejä. Saarilampi jakaa kitarasooloja Arttu Pulkkisen kanssa, ja sävellysvastuuta kertyy noin neljännes kappaleista. Tämän lisäksi hän on alkanut hoitaa keikoilla taustaörinöitäkin. Tavoitteet ovat Saarilammen mukaan realistiset: ”Varsinaisesti ei tähdätä mihinkään maailman hittilistoille, mutta ei haluta väkisinkään kellarissa pysyä”. Oulusta keikkailu kauemmas on kallista ja vaatii järjestelyjä. Toisaalta kotikaupungissa on hyvät treenitilat ja esiintymismahdollisuudet. Haastavaa bändielämässä ja muusikon työssä on vapaa-ajan puute sekä työllistymisen epävarmuus. Esimerkiksi pitkäaikaiseen palkkatyöhön on muusikon uralla hankalaa päästä.
Vapaus tuleekin Saarilammen musiikkimaussa tietyllä tavalla esille. Hän kuuntelee paljon äärimetallia, akustista folkmusiikkia ja bossa novaa. Yhtä selkeää suosikkigenreä ei kuitenkaan ole. Kiinnostavinta on kunnianhimoinen lähestymistapa. Eli musiikki, jota tehdään musiikin vuoksi.
Musiikki ulottuu muuallekin
Musiikki ei ole Saarilammelle vain lavalla esiintymistä tai soittamista. Hän opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa visuaalista suunnittelua ja viimeistelee medianomin tutkintoaan. Työ peliyhtiö VRKiwillä audiovisuaalisena suunnittelijana vie oman aikansa. Saarilampi tekee pelitrailereita, videoeditointia ja kauppasivujen visuaalisia elementtejä. Pelimaailma onkin ollut läsnä lapsuudesta asti. Ensimmäinen tietokone perheeseen hankittiin jo 1980-luvun lopulla. Esimerkiksi Final Fantasy -pelisarjan säveltäjä Nobuo Uematsu on yksi Saarilammen suosikkisäveltäjistä. Saarilampi on saanut säveltää myös pelimusiikkia työnsä puolesta.
Säveltäminen on se äänen osa-alue, joka tuntuu henkilökohtaisimmalta. Kun bändin kanssa sävelletty raakile muotoutuu valmiiksi kappaleeksi ja lopulta julkaistaan, syntyy Saarilammelle tunne, että on saanut jotain pysyvää aikaan. Saarilampi kuvailee tunnetta ”hienoista hienoimmaksi”.
Ajankohtainen haave on saada pitkään hautunut sooloprojekti valmiiksi ennen vuoden loppua. Vanhat, teini-iässä tehdyt metallikappaleet ovat löytyneet kovalevyn uumenista ja joutuneet uuteen käsittelyyn. Sooloalbumin merkitystä hän kuvailee seuraavasti: ”Se on minulle aika tärkeä projekti, joka on toiminut henkireikänä tässä opiskelun ja työn ohessa. Jos sen saisi valmiiksi ja julkaistua tämän vuoden puolella, se olisi kyllä hieno juttu.”
Antti Saarilampi
- 43-vuotias perheellinen muusikko.
- Valmistui muusikon ammattiin Raahen ammattikoulu Lybeckeristä.
- Lähti ”vanhoilla päivillään” opiskelemaan medianomin tutkintoa parempien työmahdollisuuksien vuoksi.
- Tekee osa-aikaista työtä VRKiwi-nimisessä pelifirmassa.
- On soittanut useassa bändissä, joista menestyneimmäksi voi kutsua Feastem-yhtyettä.
- Pääsoittimia ovat sähkökitara ja basso.
Kommentoi