Viittomakielen tulkki Anne Lehtosaari aloitti tulkin opinnot ilman aiempaa kokemusta ja tekee nyt koulutuksen pohjalta luottamuksellista työtä. Lukiosta valmistuttuaan hän selasi koulutustarjontaa, ja tulkin koulutus kuulosti mielenkiintoiselta.
“Se kävi ihan sattumalta, minulla ei ollut minkäänlaista aiempaa kontaktia viittomakieleen”, Lehtosaari muistelee iloisesti.
Lehtosaari päätti lukion jälkeen hakea Turkuun, ja hakijoista valittiin kaikista potentiaalisimmat viittomakielen oppijat. Viittomakieleen tarvittavat ominaisuudet veivät Lehtosaaren hänen nykyiselle uralleen. Hän työskentelee Viittomakielialan Osuuskunta Vian Oulun toimipisteellä.
Viittomakieli samalla viivalla muiden kielien kanssa
Vaikka Lehtosaarella ei ollut viittomakielestä aiempaa kokemusta, hän sanoo sen opettelun olevan helppoa. Hän mainitsee, että opettelu vaatii työtä, mutta se on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin minkä tahansa muun kielen opettelu.
Lehtosaari osaa suomalaista viittomakieltä sekä sormiaakkoset. Hän mainitsee myös, ettei viittomakieli ole kansainvälinen kieli, vaan jokaisella maalla on oma viittomakielensä.
“Oman nimen osaan myös brittiläisillä sormiaakkosilla”, Lehtosaari naurahtaa.
Päivät ovat aina erilaisia
Lehtosaari on tehnyt työtään nyt yli kaksikymmentä vuotta ja kertoo jokaisen päivän olevan erilainen. Päivien vaihtelevuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että Lehtosaari tekee tulkkauksien lisäksi myös kirjoitustulkkausta sekä opettaa viittomakommunikaatiota.
“Päivät sisältävät paljon ihmiskohtaamisia ja erilaisia tilanteita, joissa paikat vaihtuvat. Harvoin joutuu istumaan vain toimistossa”, Lehtosaari kertoo.
Vaikka Lehtosaaren päivät ovat kiireisiä, hänen päiviinsä kuuluu myös raportointi ja valmistautuminen tulkkaustilanteisiin.
“Tulkkausta ennen kysyn, onko mahdollista saada jonkinlaista materiaalia ja teen sen pohjalta mielensisäistä valmistautumista”, Lehtosaari toteaa.
Haasteilta ei ole vältytty
Niin kuin missä tahansa työssä, myös viittomakielen tulkin työssä ilmenee haasteita. Haasteita luo jatkuvasti muuttuva kieli. Huomioon pitää ottaa esimerkiksi nuorison käyttämä slangi.
Lehtosaari mainitsee, että ajankohtaiset asiat pitää olla tiedossa ja kyky hallita niitä kummallakin kielellä.
“Ei pidä tyytyä siihen, että olen valmistunut viittomakielen tulkiksi, vaan jatkuvaa kielen oppimista on tehtävä edelleen. Työ ei ole ikinä valmista”, Lehtosaari pohtii.
Hän myös mainitsee, että haasteita on tullut viittomakielen ymmärtämisen kanssa. Viittomakielellä kommunikointi voi olla haastavaa, ja jotta kohtaamiset menisivät mutkitta, on keskustelijoiden oltava samalla aaltopituudella.
“Tulkkina on suuri vastuu siinä, että ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Ja joskus on myös tilanteita, joissa kuuleva on vaikeasti ymmärrettävissä, mikä voi luoda omanlaisia haasteitaan”, Lehtosaari kertoo.
Haasteita voi lisäksi luoda se, ettei kuuleva tiedä, miten tilanteessa toimitaan. Näissä tilanteissa Lehtosaari kertoo selittävänsä tilanteen auki, jotta tilanne olisi jokaiselle helpompi.
Ihmiskohtaamiset ovat merkityksellisiä
Lehtosaari kokee työnsä hyvin merkitykselliseksi, sillä hän mahdollistaa kahden henkilön kommunikoinnin. Merkitystä tuo myös se, että hän pääsee mahdollistamaan asiakkaille asioinnin omalla kielellään.
Viittomakielen tulkin työssä ollaan myös jatkuvasti kohtaamisissa ihmisten kanssa. Lehtosaari tekee tulkkauksia niin lapsille kuin ikäihmisille ja kantaa ihmisten tarinoita mukanaan. Tämä tekee tilanteista merkityksellisiä. Hän on myös vaitiolovelvollinen kaikista kohtaamisista, mikä luo luottamusta tulkkaustilanteissa.
“Se on todella tärkeää, että täytyy olla luottamuksellinen, sillä kannan ihmisten tarinoita mukanani. Olen niin monessa erilaisessa tilanteessa mukana, että myös kunnioitus on tärkeää”, Lehtosaari kertoo.
Viittomakielen tulkin rooli on nousussa
Yhteiskunnassa viittomakielen tulkin rooli on suuri, mutta se voisi näkyä enemmän. Nykyään yhä useammassa TV-ohjelmassa on viittomakieli enemmän näkyvillä, mikä on Lehtosaaren mielestä tärkeää.
“Koen, että viittomakielen tulkin rooli ja merkitys on noussut viime vuosina, mutta totta kai se voisi olla vielä näkyvämpi. Olisi myös hienoa, jos viittomakielen osaajia olisi enemmän”, Lehtosaari toteaa toiveikkaana.
Anne Lehtosaari
- 49-vuotias
- Kotoisin Kempeleestä
- Ylioppilas
- Koulutukseltaan viittomakielen tulkki ja hieroja
- Vapaa-ajalla liikkuminen ja kulttuuri lähellä sydäntä
- Tavoitteena kehittyä koko ajan työssään
Kommentoi