Kissakriisi pahentunut viime vuosina – kiire ja vastuuttomuus suurimpina ongelmina 

Yhdistyksillä kissat elävät omissa huoneissaan tai menevät sijaiskotiin vapaaehtoisten luokse. Kuva: Helmi Mäkelä

Suomessa on meneillään pahin kissakriisi vuosikymmeniin, selviää muun muassa Suomen eläinsuojeluyhdistyksen -nettisivuilta. Lähivuosina kriisin pahenemisen syyt löytyvät muun muassa koronan jälkeisen arjen normalisoitumisesta sekä inflaation aiheuttamista kulujen kasvuista. Löytöeläinten korkea määrä kuormittaa jo ennestään kiireisiä suojeluyhdistyksiä.

Suomen eläinsuojeluyhdistyksellä (SEY) kasvu on huomattu selkeästi. Löytöeläinten määrä on ollut kasvussa jo vuodesta 2018 alkaen, mutta koronan jälkeen kasvu on ollut huomattavasti korkeampaa. Pahimmat piikit osuvat vuosille 2021–2023. SEY:n Oulun alueen hallituksen varajäsenen Laure Kurkelan mukaan hylättyjen kissojen määrässä on tapahtunut jo ennestään korkeaan määrään nähden nousua. 

“Sivuiltammekin on luettavissa, että arvioiden mukaan nykyään kissoja hylätään vuosittain yli 20 000 yksilöä, joista vain noin puolet saadaan talteen. Ongelma on ympärivuotinen ja vaatisi kiireellistä huomiota myös päättäjiltä”, Kurkela toteaa surumielisesti. 

SEY:llä muutos huolettaa 

Pahin ongelma löytyy kissapopulaatioista. Vapaana ulkoilevien kissojen leikkaamatta jättäminen johtaa lähes poikkeuksetta pentueisiin. Kissojen vastuuton lisääntyminen samalla alueella johtaa usein suureen määrään nälkiintyneitä, hoitamattomia ja myös mahdollisesti sisäsiittoisia eläimiä, joiden keskuudessa sairaudet ja loiset pääsevät herkästi leviämään. Kurkelan mukaan kissapopulaatiot ovat eniten yhdistyksiä vuosittain työllistäviätekijöitä.  

“Hoidamme vuosittain kymmeniä, ellemme satoja populaatioita. Kohtalot surettavat aina suuresti ja siksi kannustammekin kaikkia leikkaamaan lemmikkinsä. Vaikka tuloksia populaatioiden määrien pienenemisestä joillain alueilla on ollut huomattavissa, silti esimerkiksi täällä Oulussa määrä on keräämiemme tietojen perusteella ollut nousussa viime vuosina” 

Aikuisten kissojen lisäksi yhdistyksille päätyy lukuisia pentuja sekä nuoria kissoja. Koronan jälkivuosina noin muutaman kuukauden ikäisten kissojen tuominen yhdistyksille on ollut huomattavasti kasvussa. Syyksi annetaan usein arjen kiireet.  

Kissoja päätyy yhdistyksille yhä nuorempina. Kuva: Helmi Mäkelä

Toimintaa tarvitaan kiireesti 

Tärkeimpiä ehkäisytapoja lemmikinomistajilta ovat kissojen leikkaaminen ja siruttaminen. Toimia tarvitaan kuitenkin myös päättäjätasolta. Kurkela painottaakin aiheen uutisoinnin tärkeyttä.  

“Mitä enemmän aiheesta uutisoidaan, sitä laajemmalle tietoisuus leviää. Päättäjille olisi tehtävä selväksi tieto kissakriisin laajuudesta, jotta lakia on mahdollista säätää sen mukaan. Rajoittamattoman lisääntymisen ja vapaana liikkuvien kissojen kieltäminen laissa olisivat SEY:n tulkintojen mukaan toimivia ehkäisykeinoja” 

Vuonna 2023 säädettiin koirien sirutus pakolliseksi myös sekarotuisille yksilöille. Tätä seurasi myös säädös, jonka mukaan kaikkien kissojen tulisi olla rekisteröity vuoteen 2026 mennessä. Kurkela näkee kehityksen positiivisena ja toivoo toimien etenevän.  

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*