Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on ollut laskusuuntainen jo pitkään, mutta kahdessa Oulun seurakunnassa suunta on ollut päinvastainen. Kirkon jäsenmäärä on laskenut vuodesta 2000 lähtien, ja vuonna 2024 se oli 3 506 207. Ympäri Suomea löytyy kuitenkin seurakuntia, joiden kehitys poikkeaa tästä. Oulun seitsemästä seurakunnasta Oulun tuomiokirkkoseurakunta ja Oulujoen seurakunta ovat kyenneet viime vuosina kasvattamaan jäsenmääräänsä.
Vuosina 2019–2024 Oulun tuomiokirkkoseurakunnan jäsenmäärä on kasvanut 15 961 jäsenestä 16 420 jäseneen. Oulujoen seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut samassa ajassa 19 424 jäsenestä 20 202 jäseneen. Muissa Oulun seurakunnissa jäsenmäärän kehitys on ollut samankaltaista kuin valtakunnallisesti, eli laskusuuntaista.
Hiukkavaaran kehitys näkyy Oulujoen seurakunnassa
Oulujoen seurakunnan kirkkoherra Ilkka Mäkinen kertoo seurakunnan viime vuosien pienen nousujohteen jäsenten määrässä johtuvan suurilta osin kaavoituksesta. Eritoten Oulujoen seurakunnan alueeseen kuuluvan Hiukkavaaran vahva kehitys ja väkiluvun kasvu näkyvät seurakunnan jäsenluvuissa. Myös Kiulukankaan ja Korvenkylän alueiden kaavoitus ja väkiluvun kasvu näkyvät Oulujoen seurakunnan jäsenmäärän kehityksessä.
Lisäksi Mäkinen uskoo Hiukkavaaran kaupunginosan väestörakenteen vaikuttavan Oulujoen seurakunnan jäsenmäärän nousuun.
“Hiukkavaaraa on kutsuttu Suomen taaperotiheimmäksi kaupunginosaksi ja seurakuntien tekemä työ lapsien parissa tuottaa jäsenmäärissä tulosta”.
Ikärakenne vaikuttaa tuomiokirkkoseurakunnan jäsenmäärään
Oulun tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan tuomiokirkkoseurakunnan jäsenmäärän kasvuun vaikuttaa vahvimmin alueelle muuttavan väestön ikärakenne.
esillä seurakuntalaisten elämässä. Kuva: Pixabay.
”Oulun tuomiokirkkoseurakunnan alueelle muuttajissa on kaksi merkittävää ryhmää: nuoret aikuiset ja eläkeiässä olevat ihmiset. Eläkeiässä olevien ihmisten kuuluminen kirkkoon on keskimääräistä suurempaa, mikä näkyy seurakunnan jäsenmäärän kasvussa”, Saarinen sanoo.
Saarinen näkee tuomiokirkkoseurakunnan jäsenmäärän kasvun takana myös muita syitä. Hän korostaa tuomiokirkkoseurakunnan vahvaa näkyvyyttä ihmisten arjessa ja erilaisten tapahtumien yhteydessä, kuten Lumo-valofestivaaleilla. Myös tuomiokirkkoseurakunnan pieni maantieteellinen alue edesauttaa sen näkyvyyttä seurakuntalaisten elämässä.
Nuorten aktivoituminen seurakunnissa näkyy myös Oulussa
Mäkinen ja Saarinen kertovat seurakunnissaan näkyvän valtakunnallisen trendin: nuoret, etenkin miehet, osallistuvat aiempaa aktiivisemmin uskonnon harjoittamiseen. Kirkon toimituksissa näkyy enemmän nuoria miehiä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
“Etenkin noin 20–30-vuotiaissa nuorissa aikuisissa, kirkkoon kuuluminen ja toimituksiin osallistuminen näkyy nyt vastatrendinä kirkosta eroamista ja, siitä etääntymistä kohtaan”, Mäkinen kertoo.
20–39-vuotiaat aktiivisimpia suhteessaan kirkon jäsenyyteen
Laskevaa trendiä kirkon jäsenmäärässä on selitetty useilla eri tekijöillä, jotka paljastuvat kirkon nelivuotiskertomuksessa. Näitä ovat esimerkiksi maallistuminen ja yhtenäiskulttuurin rapautuminen, kantaväestön syntyvyyden vähentyminen ja maahanmuuttajien harjoittamien uskontojen laajempi kirjo. Kirkollisvero on myös merkittävä selittävä tekijä kirkosta eroamisen syynä. Ylipäätään uskonnon merkitys ihmisten elämässä on vähentynyt merkittävästi.
Nelivuotiskertomuksessa näkyy myös kirkon kannalta positiivisia trendejä sen jäsenmäärän muutoksen takana. Kirkosta eronneiden määrä on pienessä laskussa ja kirkkoon liittyneiden määrä taas pienessä nousussa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten kirkosta erosivat 20–39-vuotiaat. Samassa ikäryhmässä myös liityttiin kirkkoon eniten.
Lähteet:
Kirkon tilastot : Jäsentilasto 1999-2024
Kirkon julkaisut: Kirkko epävarmuuksien ajassa
Kommentoi