Koronaviruspandemian ja koronarajoitusten hellitettyä Suomen vaihto-opiskelijoiden liikkuvuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Kasvu ei kuitenkaan ollut suoraviivaista, sillä vuonna 2021 kasvua ei tapahtunut lähes ollenkaan vuoteen 2020 nähden. Kuitenkin vuonna 2022 vaihto-opiskelijaliikkuvuus kasvoi lähes 45 prosenttia, eli lähes koronaa edeltävälle tasolle.
Suomeen on saapunut joka vuosi Opetushallinnon tilastoinnin mukaan enemmän vaihto-opiskelijoita, kuin Suomesta on lähtenyt ulkomaille. Tästä huolimatta suomalainen valtamedia ei tunnu kiinnittävän Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin huomiota, vaan ylivoimainen enemmistö esimerkiksi Ylen verkkosivuilla hakusanalla vaihto-opiskelija löytyvistä jutuista käsittelee suomalaisia ulkomailla. Päätinkin ottaa selvää, että mitä kuuluu Suomessa opiskelevalle vaihto-opiskelijalle ja minkälainen vaihtokohde Suomi on. Sitä on vaikea selville itse tietoa hakemalla.
Suomi miellyttää
20-vuotias romanialainen englannin kielen opiskelija Bianca Bănică saapui Suomeen tänä syksynä. Hän kiinnostui Suomesta, koska opiskeli Romaniassa suomea sivuaineena.
“Olen varmaan hieman hullu”, Bănică naurahtaa.
“Suomi tuskin on maailman hyödyllisin kieli hallita, mutta kielet sekä Suomen kulttuuri kiehtovat minua”, Bănică jatkaa.
Suomi saa osakseen suitsutusta Bănicălta. Suomalaisia ihmisiä koskevat stereotypiat hän on valmis kumoamaan saman tien. Jurojen ja varautuneiden ihmisten sijaan hän on tavannut avoimia, auttavaisia ja turvallisia suomalaisia.
Hän myös myöntää, että halusi Suomeen sen hyvän maineen johdosta.
“Suomi tiedetään Romaniassa upeana, maailman onnellisimpana ja parhaiten koulutettuna maana. Ylipäätään ulkomaille lähtöä glorifioidaan meillä päin. Ehkä haluankin vain, että ystäväni ihailevat minua”, Bănică kertoo nauraen.
Oulun yliopistolla hän sekä muut vaihto-oppilaat liikkuvat hyvin paljon samoissa piireissä. Linnanmaan kampuksella he muodostavat Bănicăn mukaan varsin tiiviin porukan, he ovat jatkuvasti toistensa ympäröimiä.
Bănică ei koe olevansa kovin hyvin kosketuksissa Suomen ja suomalaisuuden kanssa. Siitä hän syyttää kuitenkin ennen kaikkea itseään.
“Oulun yliopisto on tehnyt parhaansa altistaakseen meidät suomalaiselle kulttuurille, mutta olen itse ollut kovin arka toistaiseksi ja jännittänyt esimerkiksi suomen kielen käyttämistä.”
Myös hinnat ovat noususseet
Syyslukukauden alettua Yle uutisoi Erasmus+ -vaihto-opiskeluohjelman hintojen tuplaantuneen. Ohjelman vastaavan asiantuntijan Anni Kallion mukaan se on vaikuttanut monien päätökseen lähteä vaihtoon.
Ohjelman kautta Suomeen tullut Bănică kertoo myös pohtineensa perheineen hintaa vaihtoon lähtiessään, mutta ei halunnut antaa sen estää vaihtokokemusta.
“Tarkka budjetti oli tehtävä vaihtoa varten, kyllä se haastavaa oli,” hän muistelee.
Hintojen nousun vaikutusta vaihto-opiskelijoiden määrään on vaikea arvioida tilastoista. Vuonna 2022 vaihto-opiskelijaliikenne ei kuitenkaan aivan yltänyt korona-aikaa edeltäneelle tasolle.
Lähteet:
Yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus
Kommentoi