Kansalaisaloite tunnelukutaidon opetuksen lisäämisestä perusopetuslakiin on kerännyt yli 2900 kannatusilmoitusta. Aloitteen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten sosiaalista ja emotionaalista hyvinvointia, ja vähentää täten syrjäytymistä sekä mielenterveysongelmia. Kansalaisaloitteeseen alettiin kerätä nimiä 5. syyskuuta 2023.
Aloitteen tiedoissa mainitaan, että jos hyötyjen halutaan näkyvän koko yhteiskunnassa, on tunnelukutaidon opetuksen oltava systemaattista, sisällön universaalia ja sen on ulotuttava kaikkiin Suomen kouluihin. Tästä johtuen se halutaan osaksi perusopetuslakia.
Hyödyiksi yhteiskunnallisella tasolla mainitaan miljardisäästöt sosiaali- ja terveystoimissa, sekä sisäisen turvallisuuden ja rikollisuuden väheneminen. Yksilötason hyödyiksi luetellaan esimerkiksi ongelmanratkaisu-, tunne- ja viestintätaitojen kehittyminen.
Teoriaa ja käytäntöä
Tunnetaitojen opetus koostuisi sekä teoreettisesta, että käytännön opetuksesta. Teoria tulisi sisältämään tietoa tunteista, niiden syntymisestä ja tarkoituksesta. Käytännön harjoitukset olisivat esimerkiksi tunteiden tunnistamista ja sanoittamista, tunteiden säätelyn harjoituksia, sekä yhdessä toimimista ja keskustelua. Tunnetaitoja harjoiteltaisiin ikätason mukaisesti.
“Tunti mahdollistaa myös kiireettömän kohtaamisen, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä kouluympäristössä”, toteaa kansalaisaloitteen vastuuhenkilö Ida Nevalainen.
Nevalainen korostaa myös koulun henkilökunnan roolia tunnetaitojen oppimisessa. Jotta opettajat voisivat toimia itse esimerkkinä, olisi lisäkoulutus aiheesta olennaista.
Opettajat huolissaan
Idea uudesta oppiaineesta on aiheuttanut kriittistä keskustelua opettajien keskuudessa.
“Kritiikkiä on tullut opettajilta, jotka ovat huolestuneet siitä, että heidän oppiaineensa joutuisi syrjäytetyksi tunnelukutaidon tieltä”, kansalaisaloitteen päävastuuhenkilö Pia-Christina Roth kertoo.
Opetushallituksen mukaan mitään oppiainetta ei voida tiputtaa pois, tai opettaa vähempää kuin valtioneuvoston tuntijakoasetus säätää.
“Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus ylittää tuntijakoasetuksen mukainen minimituntimäärä parhaaksi katsomallaan tavalla”, kertoo Jarkko Niiranen opetushallituksesta.
Niirasen mukaan harvoilla kunnilla lukujärjestys on täynnä. Tunnelukutaidon opetus siis mahtuisi lukujärjestykseen syrjäyttämättä muita oppiaineita, sillä sitä opetettaisiin luultavasti kerran viikossa yhden tunnin verran.
Positiivisia tuloksia
Helsinkiläisessä Laakavuoren koulussa tehtiin kaksivuotinen pilotti, jossa alakouluikäisille lisättiin lukujärjestykseen yksi tunti tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Vuonna 2021 päättyneestä kokeilusta oli koulun henkilöstön arvion mukaan runsaasti hyötyjä. Luokissa keskittyminen, ilmapiiri ja ryhmätyötaidot paranivat, sekä rasismia ja kiusaamista oli vähemmän. Lapsille ennen kokeilua tehdyssä kyselyssä 14 prosenttia vastasi, etteivät luokan oppilaat viihdy yhdessä. Vuotta myöhemmin vain alle viisi prosenttia oli tätä mieltä.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kirjaamisesta perusopetuslakiin tehtiin kansalaisaloite myös vuonna 2021, jolloin se keräsi 31 880 allekirjoitusta.
Lähteet:
Tunnelukutaidon opetuksen kirjaaminen perusopetuslakiin
Tunne- ja vuorovaikutustaidot -oppiaineen kirjaaminen perusopetuslakiin
Kommentoi