Yle uutisoi syksyllä 2019 eduskunnassa käydystä lähetekeskustelusta, jossa käytiin läpi kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin Suomessa seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten oleskeluluvat peruttaisiin automaattisesti. Tässä keskustelussa Jussi Halla-aho totesi, ettei rangaistuksilla ole pelotevaikutusta.
Eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa Halla-aho ilmaisi kantanaan, ettei suomalaisilla rangaistuksilla olisi pelotevaikutusta muista kulttuureista tuleviin ihmisiin. Lähetekeskustelun pohjana oli kansalaisaloite, jossa vaadittiin Suomessa seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten oleskeluluvan perumista automaattisesti, mikä mahdollistaisi tuomitun karkoittamisen maasta. Lähetekeskustelussa kuultiin kommentteja rangaistusten koventamisen puolesta ja vastaan, ihmisoikeuksia unohtamatta.
Rankaisu tarvitsee aina oikeutuksen
Rankaisemisen taustalla on ajatus, että sillä olisi positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näin toteaa Matti Laine kirjassaan Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Rankaisemisesta on siis oltava yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin mitä siitä on haittaa rangaistuksen kärsijälle. Tarkoituksena on moittia rikoksen tekijää, toisaalta sillä pyritään estämään rikosten uusiutuminen. Rangaistu henkilö toimii esimerkkinä muille siitä, mitä voi tapahtua, jos he syyllistyvät samanlaiseen rikkomukseen. Tätä kautta rangaistukset hillitsevät ja estävät ennalta rikollisuuden syntymistä.
Suomen rangaistusjärjestelmää arvostellaan tasaisin väliajoin löysäksi, jopa helläkätiseksi, kun rikolliset saattavat vapautua tuomioistaan hyvinkin pian tai tuomiot ovat kansan oikeustajun mielestä liian lieviä rikokseen nähden. Kansalaiset kokevat lievät tuomiot heidän turvallisuuttaan loukkaaviksi. Tällöin rangaistukset toimivat yhteiskuntaa vastaan, koska ne murentavat oletettua pelotevaikutusta. Kansanoikeustajusta ja sen loukkaamisesta puhuu myös Hannu Lauerma kirjassaan Pahuuden anatomia sanoessaan rangaistusseuraamusten suhteellisen lempeyden muodostavan ongelman useimpien ihmisten oikeustajulle. Pahimmillaan tämä saattaa johtaa omankädenoikeuteen ja sitä kautta turvattomuuteen.
Pelotteen kaksiteräinen miekka
Ihmisillä on sisäinen halu välttää kaikkea ikävää ja inhottavaa. Tähän haluun perustuu myös rangaistusten pelotevaikutus, jonka teho taas riippuu seuraamusten ankaruudesta ja varmuudesta. Vaikka rangaistukset olisivat ankaria, mutta niiden toimeenpaneminen tökkii oikeuslaitoksen puolelta, ei pelotevaikutusta synny. Ankaruuden ja rangaistusvarmuuden on oltava yhtä korkealla tasolla, jotta pelotevaikutuksen voi nähdä syntyvän, kertoo Tapio Lappi-Setälä Rikosten seuraamukset julkaisussaan.
Suomessa suurin osa rikollisista päätyy rangaistavaksi, mutta rangaistusten ankaruus ei aina vastaa kansalaisten oikeustajua. Silloin vaaditaan ankarampia rangaistuksia, jotta oikeuden koettaisiin toteutuvan. Kovempien rangaistusten vaatiminen perustuu ajatukseen, että rikolliset joutuisivat tarkemmin miettimään tekojensa seurauksia ja harkitsisivat tarkkaan ennen rikosta.
Todellisuus ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista, sillä suurin osa rikoksista tapahtuu tilanteissa, joissa niitä ei ole lainkaan ehditty ajatella tai harkita, niin sanotusti hetken huumassa. Silloin on se ja sama, mitkä rangaistukset ovat, koska järjelliselle ajattelulle ei ole ehtinyt jäädä aikaa. Siksi pelotevaikutus on suppeampi kuin arkiajattelussa voisi luulla.
Totta vai tarua? 50/50.
Rangaistusten ankaruuden korottaminen ei vähennä kovia rikoksia, vaan se pätee lähinnä lievien rikosten kohdalla. Pelotevaikutuksessa on enemmänkin kyse yleisen moraalin osoituksesta yhteiskunnassa, jossa rangaistuksen langettajalla on laillisen auktoriteetin asema. Pelotevaikutus toimii tämän vuoksi hyvin niillä, jotka eivät normaalistikaan syyllisty rikoksiin, ja huonosti niillä, joille se on tarkoitettu. Väite on siis osaksi totta ja osaksi ei. Rangaistuksilla on pelotevaikutusta tiettyyn pisteeseen asti ja tietylle ihmisryhmälle. Mentäessä vakaviin rikoksiin ja rikolliseen elämäntyyliin taipuvaisiin ihmisiin rangaistuksilla ei ole pelotevaikutusta toivotulla tavalla.
Kommentoi