Viime vuosina Suomen suurimmissa kaupungeissa on puhuttanut päiväkotien henkilöstövaje. Suuriin ryhmäkokoihin nähden työntekijöitä on ollut ajoittain jopa liian vähän huolehtimassa lasten varhaiskasvatuksesta.
“Ruotsissa lapsia ei erotella sukupuolen mukaan ja lapsilta sallitaan suuret tunteet hyssyttelyn sijaan”, oululainen Tiina Kärnä vertaa varhaiskasvatuksen eroja.
Hän on ollut töissä päiväkodeissa yhteensä viiden vuoden ajan. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuluneet Oulussa, keikkaillen useissa eri toimipaikoissa. Aiemmat kolme vuotta hän työskenteli Tukholmassa.
Kärnä uskoo, että päiväkoteja lisäämällä tilanne muuttuisi paremmaksi ja ihmisläheisemmäksi. On tärkeää, että lapsella on tilaa ja jokainen tulee kohdatuksi omat erikoispiirteet huomioiden. Ei ole myöskään reilua, jos työntekijöiden huomio ei jakaannu tasaisesti jokaisen lapsen kohdalla.
Lakiin kirjattu oikeus
Jokaisella Suomessa asuvalla alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta, johon osallistumisen lapsen huoltajat lopulta päättävät. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa tai avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa järjestettävää suunnitelmallista ja tavoitteellista kokonaisuutta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja edistää hyvinvointia.
Suuret ryhmäkoot vaikuttavat lasten kohtaamiseen päiväkodeissa. Jokainen ihminen ja lapsi on erilainen ja erityistarpeet jäävät joskus huomioimatta, kun aikaa ei ole. Suuret ryhmäkoot aiheuttavat myös niin sanottua melusaastetta, joka vaikuttaa negatiivisesti osaan ihmisistä.
Tiina kärnä ei usko kiinnostuksen varhaiskasvatuksen opiskelua kohtaan hiipuvan. Tilanne vaatisi kuitenkin rakenteellista yksityiskohtien hiomista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 6,3 miljoonan euron lisämäärärahan varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen lisäämällä opiskelupaikkoja kaupungeissa, joissa varhaiskasvatuksen opettajista on suurin pula. Aloituspaikkojen kokonaismäärä Suomen yliopistoissa kuluvasta vuodesta ensi syksyyn on 360.
Lähde:
Kommentoi