Oulun korkeakouluopiskelijat valitsivat uudet edustajansa vaaleilla tänä syksynä. OYY (Oulun yliopiston ylioppilaskunta) ja OSAKO (Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta) järjestivät marraskuussa edustajistovaalit, joissa valittiin uudet jäsenet valvomaan hallitustensa toimintaa sekä opiskelijoiden etua.
Syksyn aikana vaalikampanjat ovat olleet vahvasti näkyvissä kampuksilla ja verkossa eri tiedotuskanavissa. Monelle on kuitenkin yhä epäselvää, miksi vaaleja ylipäätään järjestetään.
Edustajisto toimii opiskelijoiden äänenä organisaatioita koskevien päätösten teossa. OYY:n edustajistoon Kokoomus-vaaliliitosta valittu Jami Kinnunen haluaa muun muassa lisätä opiskelumahdollisuuksia.
”Opiskelijoilla pitäisi olla oikeus koulutukseen elämäntilanteesta huolimatta. Oli sitten perheenlisäystä tai tiukempaa tilannetta työelämässä, niin pitäisi olla mahdollisuus opiskeluun esimerkiksi etäopiskelun avulla”, Kinnunen linjaa.
OSAKOn edustajistoon Kulttuurin vaaliliitosta valittu Taru Kyllönen korostaa ennen kaikkea monipuolisen edustajiston merkitystä.
”Jotta edustajisto toimisi mahdollisimman hyvin, sinne tarvitaan jäseniä eri aloilta monipuolisesti. Kulttuurialan edustajana voin esimerkiksi tuoda esille asioita, joihin tällä alalla ei olla tyytyväisiä.”
Edustajisto voi vaikuttaa myös laajempiin epäkohtiin
OYY:n vaaleissa eniten ääniä kerännyt Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliiton edustaja Iida Vahtola luottaa ylioppilaskunnan kykyyn vaikuttaa myös yhteiskunnallisiin asioihin. Vahtola mainitsee esimerkkinä joidenkin ylioppilaskuntien kannanotot tulitauon puolesta Gazassa.
”Ylioppilaskunta on tosi iso taho ja meillä on se vaikutusvalta olemassa. Se vain pitäisi oppia valjastamaan oikealla tavalla. Omissa vaaliteemoissani olikin keskeistä, että yhteiskunnallisiin asioihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan entistä vahvemmin.”
”OYY:kin saattaa ottaa näitä arvopohjaisia kannanottoja. Äänestäjienkin on hyvä tietää, ketkä siellä on loppupeleissä puhumassa näiden takana”, kommentoi ensimmäisen vuoden kauppatieteiden opiskelija Kinnunen.
Edustajiston sisäisistä eriävistä poliittisista suuntauksista huolimatta Vahtola ja Kinnunen lähtevät tulevaan kauteen hyvillä mielin ja uskovat yhteistyön sujuvan ongelmitta.
”Se kuuluu asiaan ja on mukavaa politiikassa, että on vähän vääntöä ja päästään oikeasti keskustelemaan ja miettimään päätöksiä. Luulen kyllä, että saadaan hyvää yhteistyötä aikaiseksi”, kertoo Vahtola.
Alhaiset äänestysprosentit eivät huolestuta
OYY:n vaalien äänestysprosentti laski 33,3 prosenttiin. OSAKOn vaaleissa noususta huolimatta äänestäneiden osuus oli vain 14,5 prosenttia. OSAKOn toiminnassa vuodesta 2021 lähtien mukana ollut Kyllönen ei kuitenkaan ole huolissaan luvuista.
”Saatiin kuitenkin vaalit pidettyä ja edustajisto kasattua. Suhteellisen vaalitavan ansiosta jäsenistö on saanut näköisensä edustajat. Uskon, että tulossa on hyvä vuosi!”
Mikä edustajisto
OYY:
37 varsinaista jäsentä sekä varajäsenet
Kokoontuu tarpeen mukaan noin seitsemän kertaa vuodessa
Päättää vuosittain toimintasuunnitelmasta ja budjetista
Valitsee vuosittain OYY:n hallituksen
Tekee kaikki suuret taloudelliset ja poliittiset päätökset
Päättää pääsihteerin ja ylioppilaslehden päätoimittajan palkkaamisesta
OSAKO:
20 jäsentä
Kokoontuu tarpeen mukaan noin kymmenen kertaa vuodessa
Päättää opiskelijakunnan toiminnan suurimmista linjoista
Ohjaa OSAKOn hallituksen ja työntekijöiden työtä
Nimeää opiskelijaedustajat Oulun ammattikorkeakoulun hallintoon
Lähteet:
OYY: Kolmasosa opiskelijoista äänesti OYY:n edustajistovaaleissa
Kommentoi