Riitta Muhonen, 42, valmistui medianomiksi journalismin opinnoista vuonna 2006. Menneisiin opintoihin mahtuu paljon hyviä muistoja niin koulusta kuin vapaa-ajaltakin. Koulu oli vielä kesken, kun Muhonen aloitti Kittilälehdessä toimittajana. Myöhemmin elämä on vienyt päätoimittajaksi Enontekiön Sanomiin, Euroopan parlamentin tiedostustoimistoon ja sieltä sosiaali- ja terveysalalle viestinnän tehtäviin.
Ensimmäisten joukossa
Muhosella oli välivuosi käynnissä ja hän asui Sveitsissä. Kotiin oli saapunut muutaman sentin paksuinen paperinivaska, jossa esiteltiin lyhyesti kaikki Suomen korkeakoulut ja sieltä Muhonen ympyröi yhtenä hakukohteenaan Oulun ammattikorkeakoulun. Hakuprosessiin vaikutti aiempien opintojen todistus ja hakukirje. Aloittavat medianomit olivat ensimmäinen varsinainen opiskelijakurssi viestinnän opinnoissa. Muhonen oli ensin varasijoilla, mutta koulupaikka aukeni ja opinnot alkoivat syksyllä 2001. Muhonen oli haaveillut toimittajan urasta yläasteella ja jo opintojen alussa hänellä oli tunne, että hän on oikeassa paikassa.
Opiskeluaikojen uusia oppeja ja kultaisia muistoja
Muhonen aloitti opintonsa nollista. Hän ei ollut käyttänyt esimerkiksi hakukonetta tai järjestelmäkameraa ennen opintojaan, joten kaikki oli uutta. Koulutöinä journalistiopiskelijat tekivät muun muassa kuvitteellisen matkailuun keskittyvän aikakausilehden ja he kävivät äänittämässä Ylellä tunnin pituisen radiojuonnon. Muhonen muistelee huvittuneena eräitä OAMK:in järjestämiä tutustumispäiviä uusille hakijoille. Journalistiopiskelijoiden oli määrä kirjoittaa jutut tutustumispäiviltä ja ne julkaistiin verkkolehdessä. Muhonen oli varannut Robbie Williamsin keikalle liput Helsinkiin ja keikka sattui olemaan ensimmäisenä tutustumispäivänä. Opettaja oli määrännyt hänet tekemään keikalta jutun ja paluumatkalla junassa kirjoitettu valmis keikkajuttu julkaistiin jälkimmäisenä messupäivänä verkossa.
Vahvimpana Muhosen mieleen on jäänyt kimppakämppä nimeltään Firenze, jossa hän asui muutaman opiskelukaverinsa kanssa. Siitä tuli viestinnän opiskelijoiden kohtaamispaikka ja siellä vietettiin useita juhlia. Firenze pysyi pitkään viestinnän opiskelijoiden hallussa. Kun edellinen muutti, uusi asukas oli jo tulossa tilalle.
Opintojen aikana Muhonen ehti nähdä myös maailmaa. Hän oli Argentiinassa vaihdossa 3–4 kuukautta ja opiskeli siellä kansainvälistä kaupankäyntiä. Lisäksi hän suoritti harjoittelunsa puoliksi Espanjassa suomalaisessa verkkolehdessä ja toisen puoliskon Oulunkaaren kuntayhtymässä Suomessa.
Viestinnän teorian kurssit olivat Muhoselle haastavia, ja hän uusi niitä useampaan kertaan. Muhonen huomasi opintojen aikana, että hän haluaa työelämässä suunnata itseään työskentelemään kirjoittamisen, tekstin ja printin parissa. Ja siihen suuntaan hän lähti.
Paikallislehtien taikaa
4. opiskeluvuoden kesällä Muhonen päätyi toimittajaksi Kittilälehteen. Muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen Kittilälehden omistaja lähestyi Muhosta ja kysyi häntä mukaan uuden lehden, Enontekiön Sanomien, perustamiseen ja sen päätoimittajaksi. Muhonen suostui ja vuoden vaihteessa hän oli 24-vuotias päätoimittaja.
”Se oli mahtava tilaisuus ja samalla iso haaste, mutta ei sitä voinut jättää väliin.”
Päätoimittajana Muhosen työtehtävät olivat monipuolisia. Hän muun muassa oikoluki ja muokkasi tekstejä, ideoi tulevia juttuja, taittoi lehteä, otti vastaa asiakkaiden juttuvinkkejä ja lehtitilauksia sekä teki itse juttuja.
Muhonen kuvailee, miten paikallislehden toimituksen ansioista pysyi perässä ja tiesi kunnan tapahtumista kuten kunnallispolitiikasta ja viihde- ja kulttuuritapahtumista. ”Tiesi kaiken, mitä paikkakunnalla tapahtui”, kertoo Muhonen.
Muhonen työskenteli Enontekiön Sanomissa kolme vuotta. Lehti pyörii edelleen ja julkaistaan joka toinen viikko.
Opinnäytetyötään Muhonen teki päätoimittajan työn ohessa ja hän valmistui vuonna 2006 käytyään koulua viisi vuotta.
Viestinnän pariin
Viestinnän työtehtävät alkoivat pikkuhiljaa kiinnosta Muhosta yhä enemmän, ja hän siirtyi päätoimittajan työtehtävistä Euroopan parlamentin tiedotustoimistoon viestintäharjoittelijaksi Helsinkiin. Kyseessä oli Robert Schuman-harjoittelu, jossa Muhonen työskenteli noin puoli vuotta. Muhosen työtehtäviin harjoittelussa kuului mediaseuranta eli hän seurasi Suomen medioita ja välitti niistä englanninkielisiä koosteita Euroopan parlamentin virkamiehille ja poliitikoille. Samana vuonna sattui olemaan vaalivuosi ja Muhonen oli mukana tekemässä vaalityötä. Lisäksi hän teki tiedotteita ja päivitti nettisivuja.
Euroopan parlamentista Muhonen siirtyi Oulunkaaren kuntayhtymälle töihin, jossa viihtyi kymmenkunta vuotta. Kuntayhtymän pääasiallinen tehtävä oli järjestää ja tuottaa lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiinsa. Nyt palvelut tuottavat hyvinvointialueet. Oulunkaarella Muhonen kirjoitti tiedotteita ja kehitti nettisivuja. Lisäksi hän perusti somekanavia ja teki lehti-ilmoituksia.
Työvuosien välissä Muhonen hakeutui Vaasan yliopistoon opiskelemaan maisterin tutkintoa. Sosiaalinen media oli kehittynyt paljon Muhosen valmistumisen jälkeen, ja hän oli työskennellyt monien nykyaikaisten viestinnänkanavien parissa jo työelämässä, mutta häneltä puuttui niiden teoreettinen tausta. Lisäksi Muhosen mukaan julkisella puolella työskennellessä myös tutkinnon taso määrittää kelpoisuusvaatimuksia, jonka vuoksi hän halusi opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon. Pääaineena Muhosella oli digitaalinen media ja sivuaineena julkisjohtaminen.
Tällä hetkellä Muhonen työskentelee Lapin hyvinvointialueen viestintäjohtajana ja toimii oman tiiminsä esihenkilönä. Lisäksi Muhonen kuuluu johtoryhmään ja erilaisiin ohjusryhmiin, joissa tarkoitus on tuoda viestinnän näkökulmaa hyvinvointialueen yhteisiin asioihin mukaan. Itselleen tärkeää kirjoittamista Muhonen pääsee välillä tekemään viestintäjohtajana esimerkiksi hallituksen päätöstiedotteiden muodossa.
Alan muutokset ja parhaat puolet
Muhonen on nähnyt viestinnän alan muutokset lähietäisyydeltä työurallaan. Isoimpina Muhonen listaa sosiaalisen median ja tekoälyn. Aiemmin hän oli ajatellut, että tätä työtä ei voi ulkoistaa, koska Suomen kieli täytyy hallita ja valokuvat otettaisiin paikan päällä. Nyt tekoäly voi kirjoittaa tiedotteen hänen puolestaan tai luoda valokuvan annetuilla ohjeilla. Muhonen kuitenkin uskoo, että tekoäly ei vie viestijöiden töitä, vaan tekoäly auttaa viestijöitä.
Muhonen on myös havainnut muutosten tahdin nopeutuneen vuosien varrella. Muutokset eivät kuitenkaan ole huono asia. Muutosten ja viestinnän alan tehtäväkentän monipuolisuuden myötä työelämässä ei tule tylsää ja Muhonen pääsee myös toteuttamaan intohimoaan kirjoittamiseen. Muhonen ajattelee julkisella puolella työskentelyn ja päätoimittajan työn olevan lähellä toisiaan. Kummassakin pääsee palvelemaan tavallisia ihmisiä, pääsee edistämään demokratiaa sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.
”Ei ole koskaan käynyt mielessä lähteä alalta.”
Lähteet: Enontekiön Sanomat
Kommentoi