Suomen itsenäistymisestä on kulunut 106 vuotta. Itsenäisyyspäivää on juhlittu joulukuun kuudentena päivänä vuodesta 1919 alkaen. Kautta aikojen itsenäisyyspäivä on ollut tärkeä päivä suomalaisille ja sen perinteet ovat vakiintuneet. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu muun muassa itsenäisyyspäivän vastaanotto, puolustusvoimien paraati ja kahden kynttilän polttaminen.
Ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton järjesti presidentti K. J. Ståhlberg 6.12.1919. Vastaanoton merkitys seurapiiritapahtumana alkoi korostua J. K. Paasikiven presidenttikaudella ja vahvistui Urho Kekkosen aikana. Ensimmäinen televisioitu vastaanotto nähtiin vuonna 1957 ja vuodesta 1982 juhla on televisioitu suorana.
Suojeluskuntien ja armeijan paraateja on järjestetty jo 1920–1930- luvulla, mutta niiden merkitys korostui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin ryhdyttiin järjestämään sotilasparaateja. Itsenäisyyspäivän paraatin merkitys korostui 1950-luvulla.
Kahden kynttilän perinne juontaa vuoteen 1927, jolloin Itsenäisyyden liitto kehotti asettamaan kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle kello 18–21 väliseksi ajaksi itsenäisyyspäivänä. Tällöin tätä kehotusta noudatti lähinnä porvaripuolueiden kannattajat. Yleiseksi perinteeksi kahden kynttilän sytyttäminen tuli 1960-luvulla.
Linnanjuhlat vetävät puoleensa suomalaisia vuosi vuodelta enemmän. Ylen tiedotteen mukaan tänä vuonna lähetystä seurasi keskimäärin 2,36 miljoonaa ihmistä ja lähetys tavoitti 3,14 miljoonaa suomalaista. Tämä on enemmän mitä viimevuonna, jolloin juhlia seurasi keskimäärin 2,06 miljoonaa katsojaa ja se tavoitti 2,96 miljoonaa ihmistä.
Perinteet näkyvät edelleen vahvasti itsenäisyyspäivän vietossa
”Katson aina linnanjuhlia ja laitan kaksi kynttilää ikkunalle”, kertoo Tarja.
Tuula sanoo, että hän katsoo joka vuosi linnanjuhlia, laittaa kaksi kynttilää ikkunalle ja viettää aikaa kotona rennosti. Myös Esko katsoo aina linnanjuhlat ja tämän lisäksi hän katsoo puolustusvoimien paraatin.
20-vuotias Sara on viime vuosina aloittanut linnanjuhlien katsomisen ja on nyt muutamana itsenäisyyspäivänä katsonut ne. Lapsena ne ei häntä kiinnostaneet.
Elisan itsenäisyyspäivän perinteisiin on aina kuulunut aamulla piparien leipominen mummilla ja illalla linnanjuhlien katsominen perheen kanssa.
”Minulla ei ole mitään erityisiä itsenäisyyspäivän perinteitä”, kertoo Janna.
Hän ei katso linnanjuhlia koskaan. Yleisesti itsenäisyyspäivänä Janna tekee vähän ”parempaa” ruokaa ja on rauhassa kotona. Myöskään Matias ei katso linnanjuhlia. Tänä vuonna hän katsoi puolustusvoimien paraatia, vietti aikaa perheen kanssa ja joi viiniä.
Itsenäisyyspäivä on suomalaisille tärkeä ja se merkitsee paljon eri asioita
”Olen kiitollinen siitä, että Suomi on itsenäinen. Suomessa on hyvä olla ja elää”, kertoo Elisa.
Jannalle Itsenäisyyspäivä merkitsee tosi paljon, kun saa olla vapaa. Tuula on kiitollinen ja muistaa, että asiat voisi olla huonomminkin.
Itsenäisyyspäivä merkitsee eri ihmisille eri asioita. Tarjalle se merkitsee vapautta, Eskolle itsenäisyyttä ja Saralle ylpeyttä, koska itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.
Lähteet:
Helsingin suomalainen klubi: Itsenäisyyspäivän perinteet vakiintuivat jo itsenäisyyden alkuvuosina
Yle: Ylen Linnan juhlat -lähetys tavoitti yli kolme miljoonaa suomalaista
Kommentoi