Nuorten kiinnostus politiikkaan on ollut viime vuosina nousussa. Eduskuntavaaleissa nuorten äänestysprosentti nousi tänä keväänä 11 prosenttiyksikköä kahdeksan vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna.
Yhteiskunnalliset kriisit, kuten koronapandemia sekä sodat, ovat lisänneet nuorten kiinnostusta politiikkaa kohtaan entisestään. Mediassa näkee yhä enemmän nuorten poliittisia kannanottoja esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin liittyen.
Nuoret vaikuttavat poliittisesti eniten äänestämällä, poliittisista asioista keskustelemalla sekä ostopäätöksillä.
Erityisesti opiskelijoita koskeva politiikka kiinnostaa
Oulun yliopistossa ruotsin kieltä kolmatta vuotta opiskeleva Pauli Keränen on seurannut politiikkaa jo ennen korkeakoulun aloittamista. Hän kertoo seuraavansa politiikkaa melko aktiivisesti lukemalla esimerkiksi uutisia ja seuraamalla vaalikeskusteluja.
Keränen mainitsee pitävänsä silmällä erityisesti opiskelijoihin liittyvää politiikkaa, sillä se vaikuttaa suuresti hänen oman elämäänsä. Hallituksen kaavailemat leikkaukset ja niiden vaikutus opiskelijoiden talouteen huolestuttavat Kerästä.
”Huolestuttaa se, että nähdäänkö opiskelijat Suomen tulevaisuuden toivona vai pelkkänä menoeränä”, Keränen toteaa.
Politiikan seuraaminen on Keräsen mielestä tärkeää, sillä poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kaikkien elämään.
”Minusta on harmi, ettei joitakin ihmisiä kiinnosta politiikka. Nämä eivät ole mitään pieniä asioita, mitä siellä käsitellään”, hän sanoo.
Koulutuksella on merkitystä nuorten äänestysaikeissa
58 prosenttia 18–24-vuotiaista äänesti kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Tulos on siis noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman ikähaarukan tulos vuonna 2019 ja jopa 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2015. Kuitenkin vielä keväällä lähes 80 prosenttia 18–25-vuotiaista nuorista vastasi äänestävänsä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa varmasti tai todennäköisesti, selviää Valtion nuorisoneuvoston teettämästä mielipidekyselystä. Näistä nuorista lähes puolet vastasivat äänestävänsä varmasti ja loput vastasivat äänestävänsä todennäköisesti.
Tulosten mukaan äänestysaikeet eroavat koulutuksen mukaan. Esimerkiksi yliopistotutkintoa suorittavista tai sen jo suorittaneista 67 prosenttia aikoi äänestää varmasti, kun taas ammatillisen koulutuksen suorittaneilla tai sitä suorittavilla lukema oli vain 31 prosenttia.
Kokonaisuutena tulos siis hieman laski äänestyksen tapahtuessa. Todennäköisiä syitä nuorten äänestämättä jättämiseen on esimerkiksi hankaluudet löytää sopiva ehdokas ja se, ettei oman tietämyksen valtakunnan politiikasta koeta olevan riittävää.
Lähteet:
Allianssi: 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus nousi jälleen eduskuntavaaleissa 2023
IS: Kommentti: Boomer-porukan on aika lopettaa hapatus siitä, ettei nuoria kiinnosta politiikka
Valtion nuorisoneuvosto: Nuorten eduskuntavaaligallup julkistettu
Valtion nuorisoneuvosto: Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla – Nuorisobarometri 2018
Kommentoi