Saimaannorppakannan elpyminen on vielä kesken. Viime aikoina kannan kehittymisestä on uutisoitu mediassa positiivisesti, mutta suojelutoimenpiteet jatkuvat kuitenkin yhä. Erittäin uhanalainen ja vain Suomessa esiintyvä norpan alalaji on kiinnostanut suomalaisia jo pitkään.
Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Metsähallituksesta avaa saimaannorppien tämänhetkistä tilannetta.
”Kanta on hitaasti kasvanut erityisesti 2010-luvulta lähtien, ja tästä voi kiittää laajentuneita kalastusrajoituksia. Isompi osa kuuteista on selviytynyt lisääntymisikään, mikä näkyy kannan kasvuna. Tilanne ei ole kuitenkaan täysin positiivinen, sillä uhkana on edelleen ilmastonmuutos.”
Vielä ei ole suunnitteilla, että norppien suojelutoimenpiteitä vähennettäisiin.
”Saimaannorppa kärsii pienestä populaatiokoosta ja vähäisestä geneettisestä muuntelusta, joten tärkeintä olisi turvata norppapopulaation mahdollisimman nopea kasvu. Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä olisi pienin elinkykyinen populaatiokoko, ja sitä kautta, mikä olisi suotuisa suojelun taso.”
Saimaannorppia arvioidaan nykyisin olevan noin 480. Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen, ja norppa metsästettiinkin lähes sukupuuttoon viime vuosisadalla. Norppaa pidettiin kalastuksen vihollisena, ja sen tappamisesta sai rahaa vuoteen 1948 asti. Suurimmat uhat ovat edelleen ihmisen aiheuttamia. Kuutit jäävät helposti kiinni kalastusverkkoihin sekä katiskoihin, joita ei ole tehty norpalle turvallisiksi.
Norpat eivät kykene selviytymään ilman ihmisen apua. Yksikin huono lisääntymiskausi voi kääntää kannan laskuun. Siksi niitä suojellaan monella eri tavalla.
”Me teemme apukinoksia eli parannamme vuosittain norpan lisääntymisolosuhteita. Teemme myös keinopesiä erityisesti sellaisina talvina, jolloin vahvaa jääpeitettä ja lunta ei ole ollenkaan. Kalastusrajoitukset sekä norpan huomioiminen kaavoituksessa ovat myös merkittävä osa norpan suojelua”, Alakoski kertoo.
Norppien suojelun parissa toimii monta eri toimijaa. Merkittävimmät niistä ovat Metsähallituksen lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto sekä WWF Suomi. Saimaannorppa on Metsähallituksen erityisvastuulaji, ja WWF sekä Luonnonsuojeluliitto toimivat Metsähallituksen apuna omilla vastuualueillaan. Luonnonsuojelujärjestöjen tekemä viestintä on myös hyvin tärkeää, sillä se tavoittaa suomalaisia ja saa sitä kautta lisää näkyvyyttä.
Saimaannorpasta onkin muodostunut tärkeä hahmo suomalaisessa luonnonsuojelutyössä. Siitä on tullut Suomen ainoana kotoperäisenä nisäkäslajina suomalaisen luonnonsuojelun maskotti. Saimaannorpan suojeluun voi lahjoittaa rahaa muun muassa WWF Suomen ja Suomen luonnonsuojeluliiton kautta.
Lähteet:
Kommentoi