Naisten osuus miesvaltaisilla aloilla kasvaa – stereotypioiden vaikutus laskussa

Naisten osuus on kasvussa esimerkiksi tekniikan alalla. Kuva: Pexels

Monet kokevat erityisesti median liioittelevan naisten negatiivisia kokemuksia miesvaltaisilla aloilla vahvistamalla aloihin liittyviä stereotypioita. Nykyään stereotypioista ei enää välitetä niin paljoa kuin ennen.

Jotkut korkeakoulualat nähdään yhteiskunnan silmin sukupuolittuneina. Ilmiö on havaittavissa esimerkiksi tekniikan aloilla. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi median ja yhteiskunnan maalaamat stereotypiat ja oletukset siitä, että tekniikan alat olisivat niin sanotusti ”miesten aloja”. Välillä mediasta voi saada sellaisen kuvan, että tekniikan aloilla naiset olisivat syrjitty vähemmistö, joilla on hankalaa pysyä perässä opiskelussa ja työnteossa.

Emma-Aurora Saukko ei antanut ennakkoluulojen tai stereotypioiden vaikuttaa hänen alanvalintaansa. Kuva: Eevi Kärkinen

Stereotypioilla voi olla merkittävä rooli alanvalinnassa, jos henkilö ei koe sopivansa tiettyyn muottiin, jonka yhteiskunta on omaksunut tietyn alan työntekijästä tai opiskelijasta. Energiatekniikan ja kiertotalouden opiskelija Emma-Aurora Saukon, 23, alanvalintaan stereotypiat eivät kuitenkaan vaikuttaneet. Hän opiskelee alaa ensimmäistä vuotta.

”En halua antaa muiden ennakkoluulojen, stereotypioiden tai odotusten vaikuttaa alanvalintaani”, Saukko kertoo.

Sukupuolijakauman ei todellisuudessa koeta vaikuttavan opiskeluilmapiiriin

Saukon vuosikurssilla sukupuolijakauma on aika tasainen, ja hänen mukaansa kaikki olivat asiasta positiivisesti yllättyneitä. Alan miesvaltaisuus näkyy Saukon mukaan lähinnä vain tekniikan alojen tapahtumissa, joissa miehiä on yleensä enemmän kuin naisia. Opiskeluilmapiiriin sukupuolijakaumat eivät kuulemma vaikuta mitenkään.

”Kyllä mä kouluun hakiessa mietin, että onkohan se opiskelu sitten sellaista, mitä media antaa välillä olettaa. Nyt on kuitenkin huomannut, että ei sillä sukupuolella onneksi oo väliä tekniikan aloillakaan”

Mari Rocham, 19, on ensimmäisen vuoden elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan opiskelija, ja Saukon tavoin hänkään ei ole huomannut alan opiskelijoiden sukupuolijakauman vaikuttavan opiskeluilmapiiriin. Yhteiskunnan luomat ja median vahvistamat stereotypiat sekä ennakkoluulot olivat vaikuttaneet Rochamin oletukseen alasta ja sen opiskelusta. Hän kertookin jopa yllättyneensä siitä, että opiskeluilmapiiri ei ollutkaan misogynistinen ja painostava naisia kohtaan, kuten media välillä antaa olettaa.

Jos naisia on aiemmin kohdeltu tekniikan aloilla alentavasti miehiin verraten, tilanne on nykyään muuttumassa. Naisten osuus miesvaltaisella tekniikan alalla on kasvussa koko ajan ja pikkuhiljaa stereotypioiden vaikutuskin on laskussa.

”Maailma on muuttunut parempaan suuntaan”, Rocham toteaa.

Naisroolimalleista on tekniikan alalla pulaa

Yksi asia, joka vaikuttaa naisten hakeutumiselle esimerkiksi juuri tekniikan aloille, on naisroolimallien tai -esikuvien puute. Monet kokevat, ettei naisten kykyjä näillä aloilla tunnusteta yhtä näkyvästi kuin miesten kykyjä. Alalla on huomattavasti vähemmän saavutustensa sekä menestystarinoidensa ansiosta erottuvia naisia kuin miehiä.

”Mulla ei kyllä rehellisesti tule mieleen yhtään naisinsinööriä”, Saukko toteaa.

Rocham inspiroitui hakemaan opiskelemaan elektroniikka- ja tietoliikennetekniikkaa esimerkiksi elokuvien sekä Nikola Teslan ansiosta. Varsinkin Marvel- ja Transformers-elokuvien visuaalisuus inspiroi Rochamia hakemaan alalle.

Lähteet:

Jenni Elorannan pro gradu -tutkielma: Naiset miesvaltaisella alalla

YLE: Naisteekkarit pitävät yhtä työelämässäkin: Tyttökaverilta voi aina kysyä neuvoa

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*