Ulkomainonnan suosio on kasvanut viime aikoina, kertoo vuodesta 2007 mainonnan parissa työskennellyt Lotta Brech. Brech työskentelee mainostoimisto NØRR3:ssa senior media specialistina ja hän on huomannut, että nykyään yhä useammat asiakkaat hakeutuvat ulkomainonnan puoleen.
”Ihmiset ovat huomanneet, miten toimivaa ulkomainonta on, kun sitä sidotaan muuhun mediaan. Ulkomainonta tuo paljon huomiota television ja radion rinnalle, ja sillä on todella tärkeä rooli siinä isossa kokonaisuudessa”, kertoo Brech.
Ulkomainonta tarkoittaa mainontaa, jota ihminen näkee kotinsa ulkopuolella. Sitä kohtaa muun muassa katujen varsilla, kauppakeskuksissa ja bussipysäkeillä. Periaatteessa kaikki mainokset, jotka eivät ole lehdissä, televisiossa, radiossa tai internetissä, ovat ulkomainontaa.
Digitaulut tuovat monipuolisuutta ulkomainontaan
Digiajasta huolimatta ulkomainonnan kannattavuus ei ole laskenut. Brechin mukaan ulkomainonta on yksi ainoista mainonnan keinoista, joka jatkaa kasvuaan. Ulkomainonta on onnistunut pysymään ajan hermolla ja monipuolisena.
Nykyään perinteisten julisteiden lisäksi käytössä on digitauluja, joissa voi pyöriä useita mainoksia kerrallaan. Niiden avulla ulkomainontaa voi toteuttaa monella eri tavalla, esimerkiksi ohjelmallisella ulkomainonnalla digitaulun mainoksia voi vaihtaa tiheäänkin tahtiin.
”Digitaulun voi linkittää vaikka kaupan alennusmyynneissä varaston tilanteeseen ja sitä voidaan päivittää tunnin välein mainostamalla, että kohta loppuu nämä tuotteet”, kertoo Brech.
“Tällainen ohjelmallinen ulkomainonta ei ole vielä kovin suosittua Suomessa, mutta siinä on paljon mahdollisuuksia”, Brech toteaa.
Digitaalinen ulkomainonta on tuonut paljon vaihtoehtoja, ja sillä on iso merkitys ulkomainonnan suosion kasvussa. IAB:n eli International advertising bureaun arvion mukaan digitaalinen ulkomainonta kasvoi 30 prosenttia vuonna 2022.
Yleisin strategia on saada brändi ihmisten mieliin
“Pääsääntöisesti tavoitteet ulkomainonnassa ovat brändillisiä, eli tavoitteena on se, että brändi jää mieleen ja tulee ensimmäisenä mieleen, sitten kun tulee tarve jollekin”, Brech sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, että strategia tehdään aina asiakkaan tavoitteiden perusteella ja ne tulee olla mielessä ”kristallin kirkkaana”, jotta saadaan paras ratkaisu.
Etenkin silloin, kun halutaan kasvattaa tunnettavuutta ja saada joku isompi asia perille, ulkomainonnalla on iso rooli menestyksessä, kertoo Brech.
Brechin mukaan ulkomainonnan vahvuus on sen jättämä muistijälki.
“Varsinkin staattisilla pinnoilla viesti kyllä menee perille, kun ihminen kulkee sen saman mainoksen ohi useamman kerran päivässä tai viikossa”, Brech toteaa.
Ulkomainonnalla on pitkä historia ja valoisa tulevaisuus
Vuonna 1907 Akseli Gallen-Kallela suunnitteli Bil-Bol julisteen Yrjö Weilinin omistamalle autoliikkeelle Tukholman automobiilinäyttelyä varten, ja se oli Suomen ensimmäinen ulkomainos. Ensimmäinen varsinainen ulkomainoskampanja oli vuonna 1913, jolloin Kotimaisen työn liitto teetti Suomalainen Viikko -kampanjan. Televisio-, radio- ja somemainonta tulivat vasta vuosia ulkomainonnan jälkeen.
Brechin mukaan perinteisillä julisteilla on vahva rooli ulkomainonnassa edelleen. Staattisella pinnalla toisto on paljon parempaa kuin digitaalisella, koska digitaalisessa taulussa on usein monta vaihtuvaa mainosta. Julisteen viesti jää paremmin mieleen, ja se on paljon vaikuttavampi.
”En usko, että staattiset pinnat häviävät ainakaan lähiaikoina. Jossain vaiheessa ehkä, mutta en halua lyödä mitään naulaa arkkuun”, Brech toteaa.
Digitaalinen pinta on tuonut kasvun ulkomainonnalle, ja trendi näyttää menevän siihen, että ulkomainonta paljolti muuttuu digitaaliselle pinnalle, kertoo Brech. Digitaalisen pinnan ehdoton hyöty on siinä, että sitä pystyy hyödyntämään monin eri tavoin. Jossain vaiheessa vaikuttaa varmasti myös kestävä kehitys ja luonto, joille digitaalisuus on parempi vaihtoehto, sanoo Brech.
Lähteet:
Suomen Ulkomainosliitto: Ulkomainonta
IAB: Mediamainonnan määrä
Kommentoi