Äänikirjat ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten kirjojen kulutustottumuksissa. Äänikirjoja ollaan kuunneltu jo pitkään c-kasetin muodossa, mutta vasta muutama vuosi sitten äänikirjoja alettiin kuunnella kännykkäsovelluksien kautta. Palveluntarjoajien lisääntyessä myös äänikirjojen kuuntelu on yleistynyt.
Ylen artikkelin mukaan Kustannusyhdistyksen tilastot näyttävät äänikirjojen myynnin kasvaneen jopa 112 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla verrattuna alkuvuoteen 2019. Äänikirjojen lisääntyneestä kulutuksesta viestii myös kustantamo Otavan äänikirjojen osuus kaunokirjallisuuden myynnistä, joka oli jopa 40 prosenttia tänä vuonna.
Äänikirjat tarjoavat elämyksiä arjen hektisyyden keskelle
Mikä äänikirjoissa sitten viehättää? Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelija sekä kirjallisuutta rakastava Sofia Hauru selittää, että äänikirjat ovat nykyaikainen ratkaisu ihmisten kiireiselle arjelle.
”Äänikirjoja kuunnellessa ei ole sidottu olemaan yhdessä paikassa, kuten vaikkapa konkreettista kirjaa lukiessa. Samalla kun kuuntelee äänikirjaa voi siivota, tehdä ruokaa tai treenata – lähes mitä tahansa.”
Ihmisten hektisen arjen keskellä äänikirjat tarjoavat matalan kynnyksen elämyksiä vaivatta. Lisäksi äänikirjojen helppo saatavuus ja yksinkertaisuus kiehtovat ihmisiä. Lähes mikä tahansa kirja on helposti ja nopeasti löydettävissä äänikirjapalvelusta.
Äänikirjojen suurena etuna on myös niiden ekologisuus. Äänikirjat eivät kuluta luonnonvaroja samalla tavalla kuin perinteiset kirjat ja lisäksi niiden elinkaari lähes on loputon. Tämä osittain selittää myös sitä, miksi äänikirjojen suosio on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa.
Kirjailijat huolissaan painettujen kirjojen tulevaisuudesta
Vaikka äänikirjojen suosio onkin kasvussa, ne ei välttämättä tarjoa kaikille samanlaista kirjallisuuselämystä perinteisten kirjojen tapaan. Monelle kirjallisuusharrastajalle esimerkiksi kosketus fyysisen kirjaan sekä itse tekstin lukeminen ovat oleellinen osa lukukokemusta.
”Painetuissa kirjoissa on kuitenkin hieman erilainen tunnelma kuin äänikirjoissa. On ihanaa uppoutua lukemaan kirjaa ja irtautua puhelimesta sekä muusta maailmasta”, Hauru toteaa.
Lisäksi on käyty keskustelua siitä, saavatko kirjailijat äänikirjoista perinteisten kirjojen kaltaista palkkiota. Ylen artikkelin mukaan Suomen Kirjailijaliiton kyselystä selviää, että äänikirjat kattavat vain noin viidenneksen perinteisten kirjojen tuotoista. Lisäksi äänikirjat ovat lähtökohtaisesti edullisempia kuin perinteiset kirjat. Alhainen palkkioprosentti lisättynä äänikirjojen myyntihintaan laskee kirjailijoiden tuottoa teoksista merkittävästi.
Monet kirjailijat toivoisivatkin, että äänikirjojen kasvava kulutus näkyisi myös heidän tuloissaan. Palkkiopolitiikkaan toivotaan kipeästi muutosta. Äänikirjojen kasvava suosio on monien kirjailijoiden todellinen huolenaihe.
Äänikirjat ja painetut kirjat toimivat yhteissovussa markkinoilla
Ylen artikkelista selviää, että useat kustantamot ovat tutkineet äänikirjojen käyttöä ja todenneet, etteivät ne vaikuta perinteisten kirjojen kulutukseen tai myyntiin. Äänikirjoja ei siis nähdä perinteisten kirjojen kilpailijana. Myös Hauru kokee äänikirjojen suosion kasvun tarjoavan kirja-alalle pikemminkin lisää mahdollisuuksia.
”Itse kulutan sekä äänikirjoja että perinteisiä kirjoja, mutta eri tarkoituksiin. Molemmat kirjatyypit ovat hyödyllisiä enkä näe, että esimerkiksi kovakantisten kirjojen suosio laskisi äänikirjojen myötä.”
MTV:n artikkelin mukaan sekä äänikirjojen että perinteisten kirjojen on todettu lisäävän ihmisten yleistä kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan. Ihmiset, jotka eivät ole aiemmin välittäneet lukemisesta ovat löytäneet äänikirjojen kautta kiinnostuksen myös konkreettisia kirjoja kohtaan. Tällaiset ihmiset muodostavat aivan uuden kohdeyleisön perinteisille kirjoille. Sama pätee myös toisin päin – konkreettisten kirjojen lukijat ovat kiinnostuneita kokemaan, millainen kirjallisuuskokemus syntyy äänikirjojen kuuntelusta. Molemmat kirjatyypit toimivat markkinoilla toisilleen näin ponnahdusalustana uudelle kohdeyleisölle.
Kommentoi