Totta vai tarua? Naisten on vaikeampi herätä aikaisin aamulla kuin miesten. 

Naisten ja miesten fysiologiset erot heijastuvat myös uneen. Mutta onko totta, että naisten on vaikeampi herätä aikaisin aamulla kuin miesten? Tällaiseen väitteeseen voi törmätä muun muassa TikTokissa Casiah Westin tilillä. 

Naisilla uni sisältää enemmän syvää eli hidasaaltounta. Tämän vuoksi naiset nukkuvat pidempään kuin miehet. Melatoniinin lisäksi myös kuukautiskiertoa säätelevät hormonit vaikuttavat naisten unen laatuun. REM-uni ja ruumiinlämmön vuorokausirytmi ovat sisäisen kellon kontrolloimia toimintoja, jotka muuttuvat kuukautiskierron mukaan.  

“Naisten unen laatu on heikompaa kuin miehillä, vaikka masennus, sosioekonomiset taustatekijät ja elintavat otetaan huomioon”, kertoo THL:n tutkimusprofessori ja unitutkija Timo Partonen. 

Naisilla on miehiä useammin unettomuusoireista johtuvaa väsymystä sekä masennukseen liittyvää liikaunisuutta. Molemmilla sukupuolilla unentarve on kuitenkin yhtä suuri. Naisilla ei myöskään ole sen enempää unikitkaa (sleep inertia) eli aamutokkuraa kuin miehillä. Sisäinen rytmi naisilla on tyypillisesti aikaisempi kuin miehillä, eli nukkumaan meneminen ja herääminen tapahtuvat aikaisemmin. Lisäksi naiset osallistuvat miehiä useammin unitutkimuksiin. 

Totta vai tarua? 50/50 

Unen määrä, laatu, ajoittuminen ja säännöllisyys ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Eri ikäisten ihmisten välillä on näissä usein suurempia eroja kuin sukupuolten kesken. Sukupuolen vaikutusta ei voi täysin poissulkea, sillä uni, sisäinen kello ja hormonit eroavat naisten ja miesten välillä. Ei kuitenkaan ole tarpeeksi näyttöä siitä, että väite olisi yksiselitteisesti totta tai tarua.

Teksti: Viivi Itälä ja Essi Mittilä

Lähteet:

Exploring Gender Difference in Sleep Quality of Young Adults: Findings from a Large Population Study

Sleep regularity in healthy adolescents: Associations with sleep duration, sleep quality, and mental health

Evaluating the Relationship between Circadian Rhythms and Sleep, Metabolic and Cardiovascular Disorders: Current Clinical Evidence in Human Studies

The role of ovarian hormones in the pathophysiology of perimenopausal sleep disturbances: A systematic review

Social dimensions impact individual sleep quantity and quality

Effects of late-night short-sleep on in-home polysomnography: relation to adult age and sex

Association between subjective actual sleep duration, subjective sleep need, age, body mass index, and gender in a large sample of young adults

Gender differences in morningness-eveningness preference

Gender difference in the point prevalence, symptoms, comorbidity, and correlates of depression: findings from the Lagos State Mental Health Survey (LSMHS), Nigeria

Circadian variation of sleep during the follicular and luteal phases of the menstrual cycle