Opiskelijoiden hyvinvointi puhuttaa – Mistä apua arjen jaksamiseen?

Moni asia voi vaikuttaa jaksamiseen. Kuva: Pixabay

Korkeakouluopiskelijoiden kuormittuneisuus nousee vielä koronavuosienkin jälkeen otsikoihin. Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut entisestään. Panostukset mielenterveyspalveluihin eivät ole kasvaneet, ja palvelut ovat ruuhkautuneet. Tämän vuoksi yhä suurempi osa opiskelijoista ei saa tarvitsemaansa apua jaksamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän korkeakouluopiskelijoiden terveys – ja hyvinvointitutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut. Mielenterveyden oireilu on korkeakouluopiskelijoilla yleisempää kuin se on koko väestöllä.

Moni opiskelija kokee elämässään vaiheita, jolloin jaksaminen on äärirajoilla. Elämän erilaiset epävarmuustekijät ja huolet vaikuttavat arjessa jaksamiseen. Myös oma toimeentulo aiheuttaa opiskelijoiden keskuudessa huolta. Korkeakouluopiskelija Jesse Koskela kertoo olleensa rasittunut koulusta ja töistä aiheutuvan stressin takia.

”Oma jaksamiseni on ollut vähän koetuksella, kun joutuu töitä ja koulua tekemään samaan aikaan, jotta selviää opiskelijana kaikista maksuista. Eihän se ihanteellista ole, mutta pakko se on tehdä.”

Jaksamista voi tukea myös itse

Riittävä vapaa-aika on tärkeä vastapaino kiireiselle arjelle. Arjesta palautumiselle ja levolle pitää muistaa varata tarpeeksi aikaa. Korkeakouluopiskelija Sara Pihlaisen mielestä vapaa-ajan aktiviteetit tukevat hänen jaksamistaan parhaiten.

”Jaksamistani tukee se, että minulla on kaksi koiraa, joiden kanssa vietetty aika on hyvä vastapaino opintojen tuomalle kiireelle. Koen, että hyvät arkirutiinit tukevat jaksamistani koulussa.”

Mielenterveyspalveluiden jonotusaika on usein pitkä. Avun hakeminen voi myös itsessään tuntua hankalalta tai apua ei välttämättä haeta ajoissa. Pihlaisen mielestä matalan kynnyksen keskusteluapua pitäisi lisätä. Myös ystäville ja läheisille puhuminen voi auttaa

”Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat hyvä keino edistää opiskelijoiden jaksamista. On myös tärkeää kertoa korkeakouluissa, että apua on saatavilla, jos sitä kokee tarvitsevansa.”

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat opiskeluhuollossa vaikuttava apu, joilla voidaan ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Palveluiden avulla voidaan vähentää psykiatrisen sairaanhoidon tarvetta ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia.

Joskus ei vaan jaksa. Silloin tarvitaan lepoa ja ennen kaikkea apua. Omien tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan niistä kannattaa kertoa ystävälle tai ammattilaiselle. Kannattaa hakea mahdollisimman varhain apua, jos olet huolissasi itsestäsi tai läheisestäsi.  

Lähteet:

https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT2021-tutkimuksen+perustulokset.pdf/db343de6-25d0-0964-42a9-ffe268d9932d?t=1639369139813

https://mieli.fi/yhteiskunta/miten-mieli-ry-vaikuttaa/mielenterveys-eduskuntavaaleissa-2023/mielenterveyspalvelut/

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*