Oulun rooli Euroopan kulttuuripääkaupunkina ensi vuonna tuo mukanaan taidetta ja tapahtumia. Katukulttuurin tila aiheuttaa kuitenkin huolta kehittäjien keskuudessa.
“Ensi vuoden pointti on kuitenkin kulttuuri, joten olisi kiva jos katukulttuurin tärkeys ymmärrettäisiin”, toteaa Katku ry:n hallituksen jäsen JSM.
Katku ry on oululainen katukulttuuriyhdistys, jonka hallituksen jäsenet tunnetaan nimillä JSM, Harza, Marlene ja Krisse. Jäsenet kuvaavat katukulttuurin muuttuneen dramaattisesti yhdistyksen perustamisen jälkeen.
Erityisesti sosiaalisen median ja koronan yhteisvaikutus näkyi katukulttuurissa, kun ihmiset joutuivat pysyttelemään kotona. Katku ry:n Harza kuvaa kulttuurin menneen virallisempaan suuntaan ja yhteisöllisyyden alkaneen katoamaan. Myös kadun merkitys on vähentynyt.
Katku ry:n jäsenet kuitenkin uskovat katukulttuurin tilan muuttuvan vuoden kuluessa, kun katukulttuuri tavoittaa uusia ja vanhoja tekijöitä. Yhdistys aikoo järjestää lisää tapahtumia ja toimintaa luodakseen tilaa katukulttuurille. Tulevan vuoden mahdollistaessa monenlaiset kulttuuritapahtumat, myös katukulttuuri on luonut itselleen paikan tapahtumakalenteriin.
“Katukulttuuri ei oo pelkästään kulttuuriväelle ja korkeakulttuuriväelle, meidän ideana on saada ihmisiä osallistumaan ja innostumaan”, Harza kertoo.
Yksi yhdistyksen tavoitteista on myös nostaa Oulu esiin katukulttuurin näkökulmasta. He toivoisivat, että oululaisuutta tuotaisiin esiin katukulttuurin mukana.
Ongelmana tilojen puute
Katukulttuurin harrastajat ovat huomanneet, ettei Oulussa oikein ole tiloja kulttuurin tuottamiselle. Tilojen puute nousi esiin Kalevassa viime vuonna, kun Oulun Rullalautailijat ry:n ylläpitämä halli jouduttiin sulkemaan. Hallin sulkeminen kosketti skeittaajia myös Oulun ulkopuolella, sillä se oli Suomen vanhin skeittipaikka. Kalevan uutisessa nousee esiin myös vapaaehtoisvoimin toiminnan järjestäminen. Sen kommentoidaan vähentyneen Oulussa ja muualla Suomessa.
Kaupungin rakenteen muuttuminen on aiheuttanut erityisesti skeittaajille tilanpuutetta. Esimerkiksi torinranta, joka oli tärkeä paikka skeittikulttuurissa, on nykyään ahtaampi eikä sinne mahdu harrastamaan samalla tavalla.
“Monesti me joudutaan siirtämään katukulttuuritapahtumia sadekelien takia, vaikka ollaan valmisteltu ja haipattu niitä jo kuukausia”, Katku ry:n Harza kertoo.
Yhdistys jatkaa todeten, että tällaisia tilanteita voitaisiin välttää esimerkiksi katetuilla tiloilla ja niin sanotuilla kulttuurikehdoilla. Kehdoilla tarkoitetaan esimerkiksi paikkoja, joissa jokainen voisi tehdä jotain katukulttuuriin liittyvää.
“Esimerkiksi Oulu voisi tehdä kulttuurista arkisempaa ja helpommin tavoitettavampaa. Että jokainen vois lähtä matalalla kynnyksellä mukaan.”
Talkoohenkisyys ja spontaani tekeminen keskiössä
”Katukulttuuria tehdään talkoohengessä, kun samoista asioista kiinnostuneet ihmiset tuottavat kulttuuria intohimosta”, kuvailee oululainen katutanssin pioneeri Teemu Tuohimaa.
Tuohimaa aloitti katutanssin 90-luvulla, jolloin tanssikouluja ei ollut nykyajan tapaan. Nykyään Oulussa katutanssin keskittyminen tanssikouluihin on muuttanut kulttuuria sen ympärillä. Spontaani toiminta näkyy yleensä muussakin katukulttuurissa.
”Silloin kun itse aloitin, tanssia tehtiin muutenkin kuin tanssikouluissa. Nykyään kokoonnutaan harvemmin esimerkiksi klubeille spontaanisti kavereiden kanssa ihan vaan tanssimaan”, Tuohimaa kertoo.
Hän haluaa kulttuuripääkaupunkivuonna tuoda katutanssin spontaania puolta takaisin olemalla itse esillä katukuvassa. Tuohimaa toivoisi myös, että oululaisia rohkaistaisiin olemaan osana katukulttuuria.
Talkoohenkeä näkyi katukulttuurissa, kun Oululainen skeittikauppa Real Deal sulki ovensa viime vuonna. Kun huoli sulkemisesta nousi ensimmäisen kerran pinnalle, sai kauppa tukea taiteilijoilta ja järjestöiltä. Joukkorahoitusten avulla Real Deal sinnitteli vielä puoli vuotta ja jätti lopetettuaan skeittikulttuuriin suuren aukon.
“On paljon porukkaa, jotka ei ymmärrä kulttuurien välistä yhteistyötä.” Harza toteaa.
Lähteet:
Kommentoi