Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n palvelut tulivat vuoden 2021 alusta kaikkien korkeakouluopiskelijoiden käytettäväksi. Kaksi vuotta myöhemmin etenkin mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet. YTHS:n palveluihin kuuluu hoitotakuu, joka takaa potilaalle hoidon saannin kohtuullisessa ajassa.
Hoitotakuun tavoiteaika on kolme kuukautta erikoissairaanhoidossa ja kuusi kuukautta perusterveydenhuollossa. Mikäli hoitoa ei ole saatavilla tavoiteajan puitteissa, potilaalla on oikeus hakea hoitoa muualta.
YTHS:n tarjoama opiskelijanterveydenhuolto on jaettu viiteen eri alueeseen, joista Pohjoinen kattaa Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Alueella toimii kaksi YTHS:n terveysasemaa, Oulussa ja Rovaniemellä, joissa palvellaan yli 60 000 opiskelijaa. Alueen suuri koko ja harva asutus asettavat haasteita palveluiden saavutettavuudelle ja hoitotakuun toteutumiselle.
Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Robert Metsälä tietää omakohtaisesti, miten haastavaa hoitoon pääsy voi olla.
Rakennusinsinööriopiskelija Metsälä kokee, että ensimmäinen hoitokontakti ei saisi peruuntua useasti tai pitkittyä liikaa. Se on vaikeaa ihmisille, jotka ovat jo epävarmoja omasta mielentilastaan ja jaksamisestaan.
Epävarmuus lisää stressiä
Metsälä hakeutui hoitoon ensimmäisen kerran vuoden 2022 alussa. Meni noin viikko, että häneen oltiin yhteydessä ja seuraavalla viikolla hänellä oli jo tapaaminen hoitajan ja lääkärin kanssa. Kuukausi tämän jälkeen hänet lähetettiin eteenpäin Tuiran hyvinvointikeskukseen.
Tuirassa Metsälä sai ihan hyvää palvelua, mutta sitten lääkäri vaihtui, tehtiin muutamat paperikokeet ja Metsälälle ilmoitettiin, että he eivät voi tehdä asialle enää mitään. Jatkossa pitää olla taas YTHS:ään yhteydessä.
Metsälän tilanne heikkeni uudelleen, joten hän otti yhteyttä YTHS:ään. Koska hoitajat ja lääkärit vaihtuvat useasti, Metsälä kokee, että samoista asioista keskusteleminen uudelleen ja uudelleen on vaikeaa. Tämän jälkeen uuden ajan saaminen on ollut vaikeaa ja aikoja on peruttu useamman kerran.
Opiskelijoiden vastaukset kielivät pahoinvoinnista
Artikkelia varten Vinkka.newsin toimittajaryhmä toteutti kyselyn YTHS:n mielenterveyspalveluiden hoitotakuun toteutumisesta. Kysely lähetettiin kaikille Oamkin opiskelijoille ja kolmessa viikossa vastauksia tuli 138 kappaletta. Vastauksia pyydettiin vain tämän lukuvuoden aikana palveluiden pariin hakeutuneilta (elokuu 22 – huhtikuu 23), mutta avoimista vastauksista kävi ilmi, että kyselyyn oli tullut vastauksia myös aiemmin hoitoon hakeutuneilta. Kyselyn tulos on ristiriidassa YTHS:n omien tilastojen kanssa. Tosin kyselyt eivät ole vertailukelpoisia, sillä YTHS:n tilastoissa ei ole erikseen eritelty yleis- ja mielenterveyden hoitoon päässeiden määrää.
Vinkka.newsin teettämässä kyselyssä yleisin hoitoon hakeutumiskuukausi oli tammikuu, vastausvaihtoehto kattoi 31 vastaajaa. Elo- ja syyskuu olivat molemmat 23 vastaajan hoitoon hakeutumiskuukausia.
Hoitoon pääsy kesti yli kolme kuukautta 35 prosentilla vastaajista, eli hoitotakuu ei täten olisi toteutunut. Viikossa tai nopeammin hoitoon pääsi vain yhdeksän prosenttia. Loput vastaajat sijoittuvat luonnollisesti näiden vaihtoehtojen väliin.
Hoitotakuun toteutuminen jakoi vastaajat kahtia: 51 prosenttia kertoi sen toteutuneen ja 49 kertoi, ettei se toteutunut. Vastauksien perusteella takuu on pettänyt kaikissa sen vaiheissa. Järjestelmää kritisoitiin vaikeaksi.
61 prosenttia vastaajista koki, ettei päässyt hoitoon tarpeeksi nopeasti. Vastauksista kävi ilmi, että hoitoon pääseminen koetaan vaikeaksi, jopa tahallisesti vaikeutetuksi. Hoidonsaannin pitkittyminen ja epätietoisuus saa pelkäämään voinnin huononemista. Osa vastaajista koki, ettei palveluihin yksinkertaisesti pääse ollenkaan. Mielenterveyden ongelmien ja puutteellisen hoidon koettiin luonnollisesti myös häiritsevän opintoja ja muuta elämää. Myös hoitoaikojen peruuntumiset aiheuttivat ongelmia vastaajille.
Vastauksissa korostui se, että hoitoon pääsyä joutuu odottamaan liian kauan. Mielenterveyden ongelmien kanssa painiessa kuukausien jonot voivat tuntua musertavilta.
Opiskelija Robert Metsälä toteaa, että vaikka hoitoon pääsy saattaa olla haastavaa, ensimmäinen askel hoitoon hakeutumisessa kannattaa tehdä ajoissa.
”Uskaltakaa hakea apua. Ei se helppoa ole, mutta ei myöskään häpeän aihe”, Metsälä rohkaisee.
Työryhmä: Marjaana Yli-Jylhä, Jani Keinänen ja Kalle-Kari Leppäjärvi
Lähteet:
YTHS: Yhteydensaanti ja hoidontarpeen arviointi
YTHS: Hoitoon pääsy
Kommentoi