Opiskelijoiden vuosituloraja lasketaan vuonna 2023 siten, että tuloja voi olla 1040 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 3120 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti.
Noin 65 prosenttia Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoista on tyytymättömiä nykyisiin opiskelijoiden tulorajoihin, kertoo huhtikuussa 2023 opiskelijoiden keskuudessa toteutettu kysely. Vinkka.newsin toimituksen teettämän kyselyyn vastasi 851 Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijaa kuudelta eri koulutusalalta.
Kyselyn tuloksista käy ilmi, että noin kolme neljästä vastanneista Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijasta työskentelee opintojensa ohella. Yleisin syy työskentelemiselle opintojen ohella on opiskelijana saatavien tukien riittämättömyys.
Kysely kertoo, että suurin osa työssäkäyvistä Oamkin opiskelijoista työskentelee opintojen ohella alle kaksikymmentä tuntia kuukaudessa. Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi työskentelevänsä yli 60 tuntia kuukautta kohden.
Opintojen ohella työskentelevien osuus eri koulutusaloilla vastasi koko kyselyn keskiarvoa. Työskenteleminen opintojen ohella oli suosituinta luonnonvara-alalla ja vähiten suosittua kulttuurialalla. Luonnonvara-alan opiskelijoista noin 80 prosenttia ilmoitti käyvänsä opintojen ohella töissä, kulttuurialan opiskelijoista 66,6 prosenttia.
Helmikuussa 2023 julkaistun Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2021 noin 55 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla asuvista ammattikorkeakouluopiskelijoista kävivät töissä opintojensa ohella. Kahden vuoden aikana reilusti kasvanutta opiskelijoiden työllisyyttä selittävät osaltaan rajusti kohonneet elinkustannukset. Yhä useampi opiskelija kokee, että opintojen ohella työskenteleminen on välttämätöntä, jotta rahat riittävät.
Korkeammat tulorajat toisivat lisämahdollisuuksia opiskelijoille
Viimeistä vuottaan ensihoitajaksi opiskeleva Kris Väinämö työskentelee opintojensa ohella keikkatyöläisenä Oulun yliopistollisen sairaalan ensihoidossa Oulun ja Koillismaan alueella. Lisäksi hän tekee epäsäännöllisesti järjestyksenvalvojan töitä.
Väinämö kokee, että opintojen ja töiden yhdistäminen sujuu pääsääntöisesti hyvin, mutta tiiviiden opintojaksojen yhteydessä töissä käyminen on haastavaa. Omalla alallaan lisähaasteita aiheuttaa ensihoidon pitkät 12–24 tunnin mittaiset työvuorot.
”Erityisesti harjoittelujaksojen yhteydessä ei monesti ole aikaa tai energiaa käydä lisäksi töissä, joka on ikävää seuraavan kuun tulojen kannalta”, Väinämö kertoo.
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työharjoittelujaksot ovat lähtökohtaisesti palkattomia.
Väinämön mielestä on hyvä asia, että opiskelijoiden tulorajoja on nostettu viime vuosien aikana. Hän kuitenkin toteaa, että erityisesti kuluttajahintojen noustessa rajat voisivat olla huomattavasti korkeammat. Perheellisten opiskelijoiden kannalta tilanne on hänen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa verrattuna vaikeampi. Väinämö tiivistää, että nykyinen tulorajajärjestelmä huomioi huonosti eri elämäntilanteessa olevia opiskelijoita.
”Kaikki meistä eivät ole parikymppisiä, yksin asuvia opiskelijoita, jotka viettävät villiä ja vapaata opiskelijaelämää. Opiskelijoissa on myös keski-iän ylittäneitä perheellisiä, joilla on asuntolainaakin maksettavana”, Väinämö huomauttaa.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa toteutetussa kyselyssä useampi vastaajista totesi, että töissä käyminen opintojen ohella on välttämätöntä, mikäli opiskelee perheellisenä tai asunnon omistajana.
Muiksi syiksi työskentelemiselle opintojen ohella mainittiin muun muassa tulevan työllistymisen varmistaminen, työharjoitteluiden hyväksiluku ja ennen opintojen alkua aloitettu virkasuhde.
Väinämö kokee, että tulorajojen kasvattaminen esimerkiksi 5000–10000 eurolla avaisi opiskelijoille lisää mahdollisuuksia. Korkeammat tulorajat helpottaisivat paitsi perheellisten opiskelijoiden elämää, mutta mahdollistaisi opiskelijoille paremmin esimerkiksi asuntosäästämisen jo opintojen aikana.
”Korkeampien tulorajojen ei luulisi aiheuttavan valtiolle kovin merkittävää lisämenoa, mutta parempien kulutusmahdollisuuksien myötä vaikutus voisi olla jopa positiivinen lisääntyneiden verotulojen kautta”, Väinämö summaa.
Tekijät: Anton Kokkola, Toni Keränen, Victoria Peltoniemi
Lähteet:
Tilastokeskus: Opiskelijoiden työllisyysaste kasvoi vuonna 2021
Kommentoi