Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa vuodessa. Kissakriisin taustalla on kissojen vapaa liikkuminen, lemmikin heikko arvo ja leikkaamattomuus. Tilanne on yhtä vakava Oulun alueella kuin muuallakin Suomessa. Taudit, nälkä, kylmyys ja pedot koituvat todennäköisesti hylätyn kissan kohtaloksi.
Eläinsuojeluyhdistys Kissakummit ry on perustettu vuonna 2018. Yhdistyksen kummikodit sijaitsevat pääasiassa Oulun alueella. Kummikodit ovat vapaaehtoistyöhön lähteneiden ihmisten koteja, joissa populaatioista loukutetut, kotioloista siirtyneet, hylätyt ja laiminlyödyt kissat saavat kasvaa ja kehittyä, ennen kuin ne ovat valmiita loppuelämän koteihin.
Milla ”Mella” Karppinen on 28-vuotias kevytyrittäjä ja toimii Kissakummit ry:n media- ja kummikotivastaavana Oulussa. Karppinen on toiminut Oulussa kissojen kummikotina kuusi vuotta ja antanut jo 89 kissalle uuden mahdollisuuden elämään. ”Pyörin paikasta toiseen, kun kuusi vuotta sitten aloitin sijaiskotitoiminnan, kunnes päätettiin ystävien kanssa perustaa oma yhdistys”, kertoo Milla Karppinen.
Tilanne Pohjois-Pohjanmaallakin vakava
Oulun alueella on noin viisi eläinsuojelutahoa, joiden kautta kulkee satoja kissoja vuosittain. Kuitenkin maaseudulla tilanne on vaikeampi kuin kaupungeissa. Kissoja pidetään edelleen vain hyötyeläiminä, jotka voi korvata ottamalla naapurista taas uuden kissan, kun edellinen katoaa. Kummikotivastaava Karppisen mukaan kissakriisi Oulun alueella on edelleen hyvin läsnä. Ihmisten olettamukset kissoista ovat vahingollisia.
”Ja sanoisin kyllä, että jokainen hylätty kissa on liikaa, mutta tiedostan, että kaupungin ulkopuolella tilanne on paljon järkyttävämpi. Siellä ne kissapopulaatiot jylläävät. Siellä loukutetaan jopa 50–100 kissan populaatioita”, kertoo Karppinen eläinsuojelutyöstä Oulussa ja lähipaikkakunnilla.
Valoa tunnelin päässä
Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite sai 57 000 kannatusilmoitusta ja sai eduskunnalta valtavan suuren tuen. Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että kissojen hallitsematon lisäännyttäminen tulee säätää lainvastaiseksi ja kaikki kissat tulee tunnusmerkitä ja rekisteröidä. Kansalaisaloitteella voitaisiin saada muutoksia nykyiseen tilanteeseen.
”Vapaaehtoistyö on kymmenien vuosien mittaan ollut lähinnä jatkuvasti syttyvien tulipalojen sammutusta, ja aiemmin ei päästy vaikuttamaan siihen, miten ne tulipalot voitaisiin kokonaan estää. Koen, että kansalaisaloitteen myötä meitä on kuultu ja apua on tulossa”, kuvailee Karppinen eläinsuojelutyötä tekevien vapaaehtoisten kokemuksia.
Medialla on ollut myös suuri vaikutus asenteiden muutokseen. Sosiaalisessa mediassa käydään yhä enemmän keskustelua kissakriisistä ja kissojen arvosta. Eläinsuojelutahojen julkaisuista tykkääminen, kommentoiminen ja jakaminen tuovat lisää näkyvyyttä ongelmalle. Eläinsuojelutyötä on mahdollista tehdä monella eri tavalla, esimerkiksi lahjoittamalla eläinsuojeluyhdistyksille, jakamalla tietoa ja hoitamalla omat kissat perusteellisesti leikkauttamalla, siruttamalla ja rokottamalla.
”Jos on mahdollisuus, kannattaa lähteä toimintaan itse mukaan. Pelastettavia on yksinkertaisesti niin paljon, että me kaikki työskentelemme resurssiemme äärirajoilla. Jokainen apukäsi olisi enemmän, millä pystyttäisiin kitkemään tätä kissakriisiä”, rohkaisee Milla Karppinen kiinnostuneita mukaan toimintaan.
Lähteet: Ratkaistaan kissakriisi – SEY Suomen eläinsuojelu
Kommentoi