Lähes joka viides ihminen on erityisherkkä (HSP, Highly sensitive person) eli heillä on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus, jonka myötä he aistivat ja havainnoivat ympäristöä herkemmin kuin muut. Erityisherkät ovat harkitsevia, luovia ja huomaavat asioita, joihin toiset eivät kiinnitä huomiota. Esimerkiksi paidassa hiertävä pesulappu tai opettajan huonotuulisuus voivat vaikuttaa vahvasti erityisherkkiin.
“Erityisherkkyys on ominaisuus eikä diagnoosi. Se on jokaisen henkilökohtainen kokemus omasta herkkyydestä”, täsmentää Anni Rimpiläinen, joka on Suomen erityisherkkien yhdistyksen HSP Suomi ry:n Nuoret aikuiset –hankekoordinaattori.
Erityisherkkä voi tuntea olevansa omituinen
Psykologian tohtori Elaine Aron on tutkinut erityisherkkyyttä vuodesta 1991 alkaen ja on kuvaillut sen olevan toimintastrategia, joka on 15–20 prosentilla ihmisistä. Heidän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen herkkyys ovat tarkemmat kuin ei-erityisherkillä, ja he pohtivat ja analysoivat asioita, yksityiskohtia ja tunnelmia tavallista syvemmin. HSP-tyypin ihmiset voivat myös kokea olevansa ulkopuolisia ja omituisia.
Vaikka erityisherkkyydellä on monia samoja piirteitä useiden diagnosoitavissa olevien vammojen, häiriöiden ja sairauksien kanssa, erityisherkkyys ei kuulu niihin, vaan on synnynnäinen ominaisuus. Yleisyydestään huolimatta sitä ei usein osata huomioida diagnooseja tehtäessä ja näin ollen se saatetaan tulkita väärin tai sivuuttaa kokonaan.
Ympäristön kuormitus on erityisherkän vaarana
Ihmiset ovat yksilöitä myös erityisherkkyyden osalta. Aktiivinen, elämyshakuinen ihminen voi olla HSP-tyyppi samoin kuin rauhallinen ja turvallisuudenhakuinen ihminen. Jotkut voivat tuntea muutokset ympäristössä nopeasti, ja toiset huomaavat ihmisten tunnetilat paremmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heidän aistinsa itsessään olisivat tarkemmat, vaan he kokevat muutokset herkemmin.
“Yksi erityisherkkien hieno piirre on auttamishalu, mutta se voi olla myös taakka. Erityisherkät nappaavat helposti muiden tunteet itselleen. On tärkeää opetella omat rajat. Mihin suostuu, kuinka usein ja mitkä asiat ovat oikeasti omalla vastuulla”, Rimpiläinen sanoo.
Esimerkiksi Rimpiläinen nostaa opiskelijaelämän. Uuden edessä tulee paljon muutoksia elämään ja samalla tulee tarve osallistua juhliin, illanistujaisiin ja bileisiin ja päästä ryhmäytymään. Erityisherkille olisi tärkeää vastapainoksi varata aikaa rauhoittumiselle, jolloin estetään ylikuormitus. Lepo, rauhallinen tila tai raskaaksi koetusta tilanteesta poistuminen voivat edesauttaa HSP-tyypin ihmisen hyvinvointia.
Ominaisuus löytyy itseään tutkimalla
Koska erityisherkät kokevat ympäristön voimakkaammin kuin muut, he väsyvät nopeammin kuin ei-erityisherkiät. Rimpiläinen kertoo juuri sen olevan syynä, miksi hän lähti tutkimaan ominaisuutta tarkemmin.
“Törmäsin termiin, kun etsin selitystä kuormittuneisuudelle. Tehtyäni netissä erityisherkkyystestin ja laitettuani melkein jokaiseen kohtaan myöntävän vastauksen, lähdin tutkimaan asiaa lukemalla kirjoja ja kuuntelemaan äänikirjoja. ”
Tutkimalla aihetta ja tekemällä erilaisia herkkyystestejä on mahdollista saada viitteitä, jos on itse erityisherkkä. Sen ymmärtäminen voi vaikuttaa minäkuvaan positiivisesti, koska sen myötä ihmisen on helpompi käsitellä tuntemuksiaan. Erityisherkkyys on myös suuri voimavara.
“Tarkkaavaisuus yksityiskohtiin, hyvä intuitio ja tunnollisuus tekevät erityisherkistä luotettavia työntekijöitä ja hyviä ongelmanratkaisijoita. Erityisherkkyyden tutkiminen antoi vastaukset moneen kysymykseen.”
Kommentoi