Yritykset peruvat tilaisuuksia oululaisissa ravintoloissa rajoitusten vuoksi, koska eivät ymmärrä koronapassin merkitystä – ja sitten varaavat tilaisuudet uudestaan. Kansainväliset yritykset puolestaan peruvat tilaisuudet kokonaan, koska eivät voi tuoda asiakkaita ulkomailta Suomeen. Ravintola Nallikarin yrittäjäkolmikko Janne Gehör, Katja Pasanen sekä Antti Lindholm harmittelevat median monimutkaista uutisointia alati muuttuvista rajoituksista.
”Viime vuonna liikevaihto tipahti 80 prosenttia vuodesta 2019. Tämän vuoden kokonaiskuvaa ei vielä voi ennustaa varmasti, mutta marraskuu oli hyvä: Liikevaihto tipahti vain 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Joulukuu on luultavasti noin 50 prosenttia koronaa edeltävän ajan liikevaihdosta”, Gehör kertoo.
”Vaikka iltatilaisuuksia perutaankin, siirtävät monet firmat illallisen lounaaksi. He ovat käsittäneet, että alkoholitarjoilu rajoittaa henkilömääriä”, hän lisää.
Koronapassin käyttöönotto ei ole tuottanut vaikeuksia, ja sen valvonta koetaan helppona.
”Passi on kaksiteräinen miekka, joka jakaa asiakkaiden mielipiteitä. Se ryhmä, joka vastustaa koronapassia, on kuitenkin pieni ryhmä. Julkkiskokki Henri Alenkin on twiitannut aiheesta”, yrityksessä keittiöpäällikkönä toimiva Lindholm kertoo.
”Koronapassi mahdollistaa liiketoiminnan ylläpitämisen. Vaihtoehtona on sulkea ravintola tai tehdä 10 prosentilla omasta liiketoiminnasta, mikä on tappiollista” Pasanen toteaa.
”Henkilökunta on suhtautunut tilanteeseen todella hyvin. Se on muuttunut paremmaksi ajan myötä: Kaikki peruutukset, yhtäkkiset sääntö- ja rajoitusmuutokset, lomautusilmoitukset, mikään ei tule enää yllätyksenä”, hän listaa.
Median monimutkainen ja epäselvä uutisointi ongelmallista
Tieto rajoituksista tulee ravintoloille suoraan Aluehallintovirastosta ja myöhemmin matkailu- ja ravintolapalveluiden työmarkkinajärjestö MaRa:lta.
”Ensimmäisenä tieto tulee kuitenkin uutisista. Ihmisille on epäselvää esimerkiksi, että koronapassi on Omakannassa nimellä rokotetodistus”, Gehör valottaa.
”Harmittaa, että ravintoloitsijoihin ja henkilökuntaan kohdistetaan vihaa, jos ei pääse ilman koronapassia sisään ravintolaan kello 17:00 jälkeen. Palautetta tulee esimerkiksi sähköpostitse, puhelimella ja ravintolan aulassa. Leimataan syrjijäksi. Tiedotus on niin monimutkaista, etteivät ihmiset tiedä, kuka on päättänyt passien käyttöönotosta”, Pasanen suree.
”Tuntuu että päättäjät tekevät päätöksiä paniikissa ja lennosta. Rinnakkaiskärsijöitä ovat logistiikka-ala, ravintola-alan työntekijät sekä media-ala, joka kärsii mainostulojen menetyksistä”, hän jatkaa.
Isot kauppatapahtumat herättävät myöskin Pasasessa ihmetystä:
”Onko todella pakollista pitää Black Fridayn, Black Weekin ja Hullujen Päivien kaltaisia tapahtumia? Ja jos on, niin eikö myös niissä pitäisi kysyä koronapassia?”
”Ruokapuolella häiritsee eniten, kun esimerkiksi kinkkutilauksiin pitää antaa ennakko jo kuukautta aiemmin. Sitten jos tilanne on huono, niin onkin kaksisataa kiloa kinkkua tarjolla, eikä yhtään asiakasta. Siinä sitten ihmetellään isojen määrien kanssa. Vuosittain meillä myydään noin 400–600 kiloa kinkkua. Siinä määrässä on joululounas ja pikkujoulut”, Lindholm summaa.
”Jos tilanne jatkuu näin, niin talossa tarjoillaan juhannuskinkkua”, hän naurahtaa.
Kommentoi