Noora Elfving, 21, on uuden edessä. Marraskuun alussa hän tyhjensi muuttolaatikoita siirryttyään uudessa kotikaupungissaan Rovaniemellä väliaikaisesta asunnosta pysyvämpään kotiin. Rannikon pieni teollisuuskaupunki Raahe vaihtui syksyllä suurempaan sisämaan kaupunkiin Rovaniemeen. Tuore lappilainen on viihtynyt uusissa ympyröissä. Yliopisto, uudet tuttavuudet ja itse kaupunki ovat miellyttäneet. Vesistöjen määrä on yllättänyt merikaupungin kasvatin ja auttanut eroahdistuksessa.
”Opiskelun aloitus tuntui vähän nihkeältä, koska onhan yliopisto ihan eri asia kuin lukio ja kaksi ja puoli vuotta kestänyt välivuosi on tehnyt tehtävänsä. Vähitellen olen päässyt takaisin opiskelumoodiin”, Elfving naurahtaa. Lappiin hänet vei nimenomaan yliopisto-opinnot. Elfving opiskelee kestävyys- ja luontokasvatuspainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa.
Urahaave löytyi yllättäen
Kiinnostus opettamiseen heräsi, kun Elfving pääsi lukiosta valmistuttuaan töihin koulunkäynninohjaajaksi kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Hänen isänsä on myös ammatiltaan luokanopettaja, mutta se ei ole ammatista kiinnostumiseen vaikuttanut, jopa päinvastoin. ”Oikeastaan ennen sitä työvuottani olin aina sanonut, ettei minusta tule koskaan opettajaa”, Elfving toteaa.
Vuosi koulumaailmassa avasi nuoren naisen silmät ammatin kokonaisvaltaisuudelle. Aiemmin hän oli ajatellut opettajan työn olevan pelkkää opettamista ja tiedon takomista oppilaiden päähän, mutta huomasi olleensa väärässä. ”Se on kasvattamista, välittämistä, kuuntelemista, ymmärtämistä ja niin paljon kaikkea. Todella tärkeää työtä”, Elfving kertoo.
Yllättäen löytyneelle uralle ei vielä ole ehtinyt syntyä täysin selviä tulevaisuuden tavoitteita. Erityislasten- ja nuorten kanssa työskentely oli kuitenkin niin mieluista, että se on suunta, johon Elfving aikoo edetä. Erityisopettajista onkin hänen mukaansa huutava pula.
Oppilaslähtöistä opettamista
Koulutuksen kriisistä on Suomessa puhuttu runsaasti ja se koskettaa luonnollisesti myös alalle suuntautuvia. Myös Elfvingiä huolestuttaa miten alati kaventuvien resurssien puitteissa kyetään toimimaan. Koulussa ei ole ainakaan vielä puhuttu alan ongelmista ja miten niiden kanssa painitaan, ja keskustelua tästä asiasta hän on odottanut.
Opettajien palkoista puhutaan julkisestikin paljon, etenkin suhteessa työn vaativuuteen. Elfving keskittyisi ennemmin koulujen resurssien lisäämiseen kuin palkkakilpaan. Paremmat resurssit helpottavat hänen mukaansa opettajien työtaakkaa sekä edistävät työhyvinvointia ja jaksamista. ”Myös oppilaat hyötyisivät paremmista resursseista, koska niillä taattaisiin riittävä huomio jokaiselle sekä tarvittavat tukitoimet niitä tarvitseville”, Elfving painottaa. Hän tiedosti luokanopettajaksi pyrkiessään alan haasteet, mutta on valmis kamppailemaan niiden kanssa lasten ja nuorten edun vuoksi.
Noora Elfving haluaa ennen kaikkea olla oppilaslähtöinen opettaja. Hänen mukaansa oppilaiden hyvinvointi on tärkeämpää kuin asioiden pakonomainen opettelu täysin muusta välittämättä. Elfvingiä surettaa, että joillekin lapsille opettaja on ainoa turvallinen aikuinen. ”Haluan olla kannustava, luotettava ja turvallinen aikuinen”, hän kertoo päättäväisesti.
Noora Elfving
- 21 vuotta
- Valmistunut ylioppilaaksi Raahen lukiosta 2020
- Kotoisin Raahesta, asuu Rovaniemellä
- Opiskelee luokanopettajaksi ensimmäistä vuotta Lapin yliopistossa
Kommentoi