Huumeiden käyttö ja kokeilut ovat lisääntyneet Suomessa tasaisesti 2000-luvun alusta tähän päivään asti. Koronavuosina tuli pientä laskua käyttömääriin, mutta Suomi on silti Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Tilastokeskuksen tutkimus kertoo, että keskimääräinen ikä huumekuolemalle on Suomessa yli kymmenen vuotta alhaisempi kuin muualla Euroopassa.
Oulun seudulla tilanne on se, että apua mielenterveysongelmiin ei ole juurikaan saatavilla, mikäli henkilö käyttää päihteitä. Lapsille ei myöskään ole tarjolla suoraa päihdehoitoa. Ongelmakäyttöön liittyvä stigma hankaloittaa avun hakemista ja terveiden ihmissuhteiden ylläpitämistä.
”Jonotusajat ovat pitkiä. Silloin kun motivaatiota päihteiden lopettamiseen on, ei välttämättä ole resursseja hoitoon, ja se nostaa avun hakemisen kynnystä”, kertoo A-Klinikkasäätiön Oulun katuklinikan Pirjo Tomperi.
Hoitoon hakeutuminen vaatii yksilöltä voimavaroja, joita ei välttämättä riippuvuuden keskellä enää ole.
Häätö herätteli lopettamaan huumeiden käytön
Entinen ongelmakäyttäjä, joka esiintyy jutussa nimellä Jari, myöntää ettei koskaan hyväksynyt päihteiden käyttönsä olevan ongelmallista.
”Edes neljä varoitusta ei auttanut. Vasta kun sain häädön, tajusin ongelmani”, hän toteaa.
Käyttönsä aikana hän menetti myös läheisen ystävänsä huumeille. Siitä alkoi jatkuva itsensä turruttaminen muun muassa bentsoilla eli bentsodiatsepiineilla. Tähänkään päivään mennessä hänellä ei ole muistikuvia siltä ajalta. Perheen huoli Jarista herätteli tätä lopettamaan huumeet.
”Tajusin etteivät pillerit sovi minulle ja sain sen iskostettua itselleni”, kertoo Jari päätöksestään lopettaa huumeiden käyttö.
Kohdennettuja nuorten palveluita tarvitaan lisää
A-klinikan Tomperin mukaan nuoret hakevat apua vaihtelevasti. Osa ei alkuun tunnista ongelmaa, ja käytön kanssa saattaa olla niin sanottu hurmiovaihe. Etenkin jos nuori on alaikäisenä ollut lastensuojelun piirissä, täysi-ikäisyyden koitettua saattaa alkaa irti repäisyn ja itsenäistymisen vaihe. Riittävää jälkiseurantaa tai -hoitoa ei aina ole tarjolla.
”Tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen palveluita. Täytyisi tunnistaa ongelmat jo alkuvaiheessa sekä opettaa turvallisia, terveitä toimintamalleja”, toteaa Oulun Avominnen päihdeklinikan vastaava päihdeohjaaja Risto Silenius.
Matalan kynnyksen palveluista saatava apu on vain hetkellistä, ja riippuvuuden hoitoon vaadittaisiin pidempiaikaista kontaktia. Sileniuksen mukaan tarvitaan lisää puskuria ja tarjontaa erilaisista hoitomenetelmistä. Toisin sanoen laaja-alaisempaa apua, joka kattaisi kaikkien elämän osa-alueiden ongelmat. Työntekijöitä tulisi myös kouluttaa vastaamaan paremmin tämän hetken haasteisiin.
Ongelmakäytön juuret ja syyt ovat moninaisia
Huumeiden käytölle ei ole yksiselitteistä syytä. Nuorena alkanut käyttö saattaa johtua moniongelmaisesta kasvuympäristöstä, jossa terveitä toimintamalleja on hankala oppia. Massasta ei haluta erottua ja se johtaa pahimmillaan nuorten jengiytymiseen. Lisäksi huumeiden laaja saatavuus ja koukuttavuus aiheuttavat riippuvuuden kroonistumista.
Ongelmakäyttöön liittyy ilmiöitä kuten asunnottomuus, hyväksikäytöt, rikoskierre ja yliannostukset. Suomessa tyypillisin huumekuoleman aiheuttaja on moniainemyrkytys. Sen fysiologiset merkit voivat jäädä huomaamatta, sillä kuolemat tapahtuvat usein henkilön nukkuessa. Ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan käytön haittojen ehkäisyyn keskittynyttä hoitoa.
Lähteet:
Kommentoi