Tietokone on nykypäivänä tärkeä väline niin työpaikoilla, kouluissa kuin kodeissakin. Työnteon ja virallisten asioiden hoitamisen lisäksi sitä käytetään esimerkiksi leffojen ja sarjojen katseluun sekä pelaamiseen. Monelle tietokoneen ostaminen onkin tuttua puuhaa, mutta kuinka moni olisi valmis kokoamaan koneensa itse?
It-alan yrittäjä Lea Pälkiö kokosi ensimmäisen koneensa ollessaan kuusitoistavuotias ja on sen jälkeen koonnut yhteensä neljä erilaista tietokonetta.
”Ensimmäisen kerran kuulin tietokoneiden kokoamisesta eräältä perhetuttavalta. Olin turhautunut pakettikoneiden oikkuihin, joten päätin tarttua tuumasta toimeen”, Pälkiö kertoo.
Tietokoneen osia myyvät monet elektroniikkaliikkeet, esimerkiksi Verkkokauppa.com sekä Power. Netistä löytyy myös ohjeita sekä Youtube-videoita, joissa neuvotaan, miten oman koneen saa kasattua. Myös Pälkiö luki ohjeita netistä kasatessaan ensimmäistä konettaan.
”Ensimmäinen kone on se vaikein kasata. Minulla siihen meni parisen päivää. Nykyisin kasaan koneen parin päivän sijaan parissa tunnissa”, Pälkiö sanoo.
Kasaaminen kehittää taitoja
Tietokoneen kasaaminen kehittää muun muassa tarkkuutta, kärsivällisyyttä sekä johdonmukaisuutta.
”Koneita kasatessani olen oppinut myös ruuvimeisselin käyttöä sekä hienomotoriikkaa.”, Pälkiö summaa.
Kokoamiseen riittävätkin varsin yksinkertaiset työkalut: eri kokoiset ruuvimeisselit. Osien mukana tulee ruuveja, joten niistäkään ei tarvitse itse huolehtia.
” Kotelon ja emolevyn mukana tuli pussillinen ruuveja”, Pälkiö vahvistaa.
Emolevy, tietokoneen torso
Tietokoneen rakentamiseen tarvitaan useita eri komponentteja. Sillä, millaisia osia valitsee voi vaikuttaa paljolti koneen käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi pelikone vaatii hyvän näytönohjaimen.
”Minulla näytönohjain maksoi puolet koneen osien hinnasta”, Pälkiö kertoo.
Näytönohjain vastaa esimerkiksi siitä, miltä pelihahmot näyttävät tietokoneen ruudulla.
”Ajatus hahmojen paikasta tulee suorittimelta, joka on vähän kuin tietokoneen aivot. Viesti välittyy näytönohjaimelle, joka vastaa sitten visuaalisesta toteutuksesta”, Pälkiö selventää.
Suoritin myös nimensä mukaisesti suorittaa ohjelmia ja päättää, mitä milloinkin tehdään. Muun muassa Exceliä käytettäessä se laskee erilaiset laskukaavat.
Koneen takaosasta löytyy virtalähteen lisäksi kovalevy, nykyinen SSD.
”Se on koneen varsinainen tallennustila, johon esimerkiksi pelit menevät”, Pälkiö selostaa.
Lisäksi tarvitaan keskusmuisti eli RAM. Pälkiöltä niitä löytyy tietokoneestaan kaksi kappaletta. Keskusmuisti lataa koneen ohjelmat ja säilyttää tietoja silloin kun kone on päällä.
” Keskusmuisti toimii vain silloin kun kone on päällä. Kun kone on pois päältä, se on tyhjä. Ennen sammuttamista se siirtää tiedot kovalevylle”, Pälkiö selventää.
Tietokoneessa on myös tuulettimia ylikuumenemisen estämiseksi. Kaikki on kiinni emolevyssä, jota Pälkiö kuvaileekin ”tietokoneen torsoksi”. Osia ympäröi kotelo.
Pälkiön koneesta löytyvät myös erikoisuutena led-valonauhat, jotka syttyvät koneen ollessa päällä.
”Ostin ne ihan koristemielessä”, hän toteaa.
”Itse kasattu on helpompi korjata”
Tietokoneen kasaaminen itse tulee halvemmaksi kuin uuden pakettikoneen ostaminen. Toki hintaan vaikuttaa se, millaisia komponentteja koneeseensa asentaa.
Pälkiö suosittelee koneen kasaamista mieluummin kuin pakettikoneen ostoa.
”Kasaaminen opettaa tietokoneen osista ja toiminnasta paljon. Lisäksi itse kasattu kone on helpompi korjata, kun tietää mitä koneen sisältä löytyy ja mikä tekee mitäkin”
Lähteet:
Kommentoi