Pakohuonepelit ovat vakiinnuttaneet paikkansa kaupunkien aktiviteettitarjonnassa, ja eri teemaisten pakohuoneiden määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin myös Oulussa. Pakohuonepelien suuri suosio selittyy niiden soveltuvuudella kaikenlaisille ryhmille.
City Escape Gamesin toimitusjohtaja Jouko Laitinen taustoittaa, että asiakaskuntaan kuuluu kaikenikäisiä, aina parikymppisistä eläkeläisiin saakka. Viikonloppuisin pulmapelien parissa viihtyvät erityisesti nuoret aikuiset.
Käynnissä oleva pikkujoulukausi on täyttänyt pakohuoneiden varauskirjoja haastavan korona-ajanjakson jälkeen. Marraskuussa vuonna 2019 Oulun keskustaan Isollekadulle laajentuneelle City Escape Gamesille pikkujoulukausi vaikuttaa hyvin vilkkaalta.
”Emme ole nähneet Isonkadun toimipisteen osalta juurikaan muuta kuin tätä korona-aikaa”, Laitinen toteaa. Pikkujoulukausi näkyy erityisesti yritysporukoiden määrässä.
City Escape Games työllistää tällä hetkellä 7 työntekijää, joista viisi on pelkästään pakohuoneella ja kaksi muuta työskentelevät samaan aikaan Kajaanintien toimipisteen yhteydessä olevassa ravintolassa. Tulevaisuudessa pakohuonepeleillä on mahdollisuus laajentua keskustan toimipisteen tiloissa kaksinkertaiseksi.
”Noin kolme neljästä läpäisee huoneet”
Pakohuonepelien konsepti on pohjimmiltaan yksinkertainen. Tavoitteena on päästä huoneesta ulos annetussa ajassa, joka on yleensä 60 minuuttia. Ulospääsyn arvioitu vaikeustaso määritellään yrityksestä riippuen yhdestä neljään tai viiteen -asteikolla.
Laitinen on havainnut, että helpommat pelit vetävät keskimäärin enemmän kävijöitä kuin vaikeammiksi luokitellut pakohuoneet. Hän arvioi, että noin kolme neljästä ryhmästä läpäisee huoneet.
”Kyllähän me tulemme auttamaan pelaajia vihjeillä, etteivät he jää jumiin johonkin yhteen pulmaan”, Laitinen muistuttaa.
Parasta ryhmäkokoa pakohuoneiden suorittamiseen on pelinvetäjänkin vaikea todeta, sillä onnistuminen on riippuvaista pelaajista eikä niinkään heidän määrästään. Laitinen kuitenkin arvioi, että suurella ryhmäkoolla osallistuttaessa yksittäiset pelaajat eivät välttämättä saa kokemuksesta yhtä paljon irti.
Pitkäkestoisemmille pakopeleille löytyy kysyntää
Tuoreimpana yrityksenä toimintaan mukaan on lähtenyt Osuuskunta Rähee, jonka nelihenkinen ryhmä avasi Pakotalo Oulun toukokuussa 2021. Osuuskuntatoiminta on osa Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemia-koulutuslinjaa, jossa opiskelijat suorittavat opintojaan yrittäjyyden kautta.
Roope Harjuniemen, Juho Rantapelkosen, Jere Niirasen ja Akseli Aikion perustamassa Pakotalossa rikotaan pakohuonepelien totuttua kaavaa siten, että peli kestää normaalisti totutun yhden tunnin sijaan kaksi tuntia.
”Halusimme lähteä tekemään hieman muutosta pakopeleihin, koska tunnin pakopelit tuntuivat meidän makuumme liian lyhyiltä ja jäivät osittain kesken”, Harjuniemi avaa konseptia.
Mysteeriliigan timantti -nimeä kantava pakohuone on Harjuniemen mukaan Suomen ainoa kaksituntinen pakohuone. Ryhmä huomasi pian, että useat asiakkaat ovat ajatelleet samalla tavalla kuin hekin. Vaikka Oulun Höyhtyällä sijaitsevan Pakotalon vuokrasopimus tulee marraskuun lopussa päätökseen, Harjuniemi toteaa, että pidemmät pakopelit ovat tulleet jäädäkseen. Ryhmä aikoo avata ensi vuoden alkupuolella uuden pelipisteen Oulun keskustaan, jossa jatketaan samalla konseptilla, mutta alkutaipaleen virheistä viisastuneina.
”Ensimmäisenä vuonna teimme paljon aloittelijoiden virheitä ja saatoimme ajatella asioita liian monimutkaisesti. Virheistä oppineina olemme hoksanneet, mikä on meidän ydinosaamistamme ja millaisia oheispalveluita tuleva pakotalo kaipaa”, Harjuniemi pohtii.
Ensikertalaisia ja konkareita
City Escape Gamesin sekä Pakotalon asiakasryhmien keskuudessa on yhteisiä piirteitä. Molempien asiakaskunta sisältää laajuudestaan huolimatta myös niitä ryhmiä, jotka ovat kiertäneet parhaimmillaan lähes jokaisen pakohuoneen Suomessa.
Ensi vuonna neljä vuotta täyttävän City Escape Gamesin perustaja Jouko Laitinen on havainnut kehitystä pelaajien osaamisessa myös yleisellä tasolla. ”Alussa oli enemmän niitä pelaajia, jotka eivät olleet pelanneet pakohuonepelejä vielä kertaakaan.”
Kommentoi