Oulun kaupungintalon edustalla on tyhjää ja hiljaista. Ainoa asia, joka vielä kielii hetki sitten päättyneestä Fridays for Future -ilmastomielenosoituksesta, on seinään nojaava vettynyt pahvinpala, jossa seisoo: ”Skolstrejk för klimatet”, koululakko ilmaston puolesta.
Se on täsmälleen sama viesti, josta nyt ympäri maailman levinnyt joka perjantainen ilmastolakko sai alkunsa. Ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg istui elokuussa 2018 Ruotsin valtiopäivätalon edustalle kylttinsä kanssa ja kertoi lakkoilevansa ilmaston puolesta syyskuun valtiopäivävaaleihin asti. Vaalien jälkeen Thunberg jatkoi lakkoaan joka perjantai. Hän kutsui koululaiset kaikkialla mukaan osoittamaan mieltään ilmastopolitiikan kiristämisen puolesta.
Kaupungintalon ovi aukeaa ja ulos astuu työhaalariin pukeutunut mies. Hän nappaa kyltin, rytistää sen kasaan ja katoaa takaisin sisään plakaatti mukanaan.
Tulos tai ulos
”Tämän viestin ydin nuorilta kaikille aikuisille on: teidän päätökset, meidän tulevaisuus”, kuuluttaa Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiolainen Rilla Saukko Rotuaarin lavalla myöhemmin samana päivänä.
On maaliskuun 15. päivä, joten on paitsi jo totuttuun tapaan lakkoperjantai myös kansainvälinen ilmastolakkopäivä. Saukko puhuu siitä, että yksittäisten ihmisten teot eivät yksinään riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, vaan tarvitaan myös suuryritysten ja poliitikkojen panosta.
Paikalle on saapunut joitain kymmeniä ihmisiä. Maailmanlaajuisesti ilmastotekoja vaatii tänään 350.org-sivuston tietojen mukaan yli 1,5 miljoonaa ihmistä yli 2000 eri paikkakunnalla.
”ILMASTOTEKOJA – NYT!” -lakana roikkuu myös Rotuaarin lavalla. Joukko poikia pullistelee hauiksiaan iskulause taustallaan ja ottaa selfieitä. Yhdellä nuorella on käsissään kyltti, jossa raketti pakenee palavalta maapallolta ja vieressä on sitaatti, joka kuultiin pääministeri Juha Sipilän suusta hallituksen kaatumisen jälkeen: ”Tulos tai ulos”.
Koulut kannustavat ja jarruttelevat
Paikalla on kaikenikäisiä ihmisiä. Taru Kyllönen, 17, ja Katri Pirnes, 18, ovat saapuneet bussilla Kärsämäeltä Ouluun koko päiväksi osoittamaan mieltään. Heidän mukaansa koulussa suhtauduttiin asiaan ymmärtävästi ja kannustavasti.
”Kotona kyllä kysyttiin, että onkohan tuossa mitään järkeä, mutta itse me teemme päätöksemme.” toteaa Kyllönen.
Tytöt kertovat, että ilmastoaiheet ovat olleet tapetilla koko heidän elämänsä ajan. Kyllönen on oppinut tiedostamaan ilmastoasioita partioharrastuksen kautta. Pirnes kertoo, että on aina ollut kiinnostunut luonnosta, mutta viime vuosina ilmastonmuutos on alkanut tosissaan ahdistaa. Siksi hän haluaa osallistua.
Kaikissa kouluissa asiaan ei ole suhtauduttu kovin ymmärtäväisesti. Oulun ammattikoulun Limingan yksikön opiskelija on jättänyt aamuisen lakon väliin ja tullut paikalle vasta iltapäivän tapahtumaan. Hän on saanut koulusta viestin, jossa sanotaan, että asia on tärkeä, mutta ”opiskelijoiden kotiin jäänti ei edistä asiaa”. Viestissä luvataan ottaa ilmastoasia päivän aikana erityisesti huomioon. Nuori kuitenkin kertoo, ettei havainnut koulussa mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Senni Koskenvesa Limingan taidekoulusta on tuonut mielenosoitukseen maalaamansa taulun. Siinä nuori syntymäpäiväsankari istuu kakun ääressä, ja kynttilöiden savusta muodostuu tulevaisuuden uhkakuvia. Koskenvesa ei usko, että mitään sellaista muutosta parempaan tapahtuu lähiaikoina, että nuoret voisivat lopettaa lakkonsa. Toisaalta hän näkee kuitenkin myös valoa tulevaisuudessa.
”Jos yksi nuori on saanut esimerkillään aikaan tämän, mitä voisikaan tehdä kokonainen valtio”, Koskenvesa miettii.
Liisa Ketoharju yhtyy koulukaverinsa mielipiteeseen. Hänen mielestään kaikkien tulisi osallistua.
”Aina ei tarvitse odottaa, että joku muu tekee jotakin. Minun yli 70-vuotiaat vanhempani ovat alkaneet kasvissyöjiksi. Jos siinä iässä pystyy vielä muuttamaan tapojaan noin radikaalisti, niin kellään meistä ei ole mitään tekosyitä”, hän toteaa.
Ihmiset taputtavat, kun lavalle astuu mies kitaran kanssa. Hän esittelee itsensä Kari Blomsteriksi, Hailuodon kirjastonhoitajaksi ja kulttuurisihteeriksi. Blomster heittää kannustavia sanoja ”lintsareille” ja alkaa laulaa soittaen samalla kitaraa ja polkien jalkansa alla tamburiinia. ”Jos hyvä tekos torjutaan, tee vaan se uudestaan’’, laulun sanoma kuuluu.
Märät lumihiutaleet putoilevat alas ja sulavat aukion lämmitettyyn maahan. Lavaan nojaavaan pahvinpalaan kirjoitettu lause tiivistää varmasti monen läsnäolijan toiveen tulevaisuudelle:
”Anna meille tänä vuonna meidän jokavuotinen talvemme.”
Kommentoi