Opetustarkoituksessa tapahtuva videopelaaminen yleistyy suomalaisissa koululaitoksissa. Useat videopelaamiseen keskittyneet tutkijat ovat todenneet sillä olevan runsaasti positiivisia vaikutuksia kehittyvälle nuorelle.
”Pelaamisella voi olla lapsen kokemusmaailmassa hyvin tärkeä rooli,
sillä sen avulla hän voi paitsi viihtyä ja rentoutua myös kehittää omanarvontuntoaan pelissä edistymisen ja mahdollisesti pelin läpäisemisen kautta”, Laura Ermi, Satu Heliö ja Frans Mäyrä toteavat Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion verkkojulkaisussaan.
Pelit voivat luoda ainutlaatuisia oppimistilanteita, joista oppilas selviää tekemällä monipuolisia ja nopeita ratkaisuja.
Pelaaminen voi muun muassa kasvattaa opiskelumotivaatiota
Mediakasvatusseuran julkaisemassa pelikasvatusmateriaalissa mainitaan pelaamisen voivan motivoida oppilaita erilaisiin oppimisaiheisiin. Opetuksellisella pelaamisella nähdään myös olevan myönteisiä vaikutuksia oppilaiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen, koska monissa opetuspeleissä pelaajat joutuvat kommunikoimaan keskenään selvitäkseen ongelmista.
Oululainen peruskoulun opettaja Susanna Hietala yhtyy Mediakasvatusseuran näkemyksiin. Hän kertoo opetuspelien vievän oppilaat aivan uudenlaisiin oppimisympäristöihin, mikä innostaa heitä itse oppimisessa.
”Pelaaminen myös kehittää oppilaiden ongelmanratkaisukykyä ja syventää ryhmätyöskentelytaitoja”, hän kertoo.
Norjassa peruskoulun opettajana työskentelevä Aslak Anders Gaino kertoo Ylen jutussa pelaamisen vaikuttavan myös oppilaiden kielitaitoon.
”Nuoret pelaavat paljon, ja heillä on todella hyvä englannin kielen taito”, Gaino toteaa.
Oppimispelien pelaamisen lisäksi lukuisissa kouluissa oppilaat ovat päässeet kokeilemaan jopa pelien koodausta.
Oppimispeleissä myös ongelmakohtia
Hietala mainitsee suurimman osan oppimispeleistä häviävän digitaalisessa kädenjäljessä viihdepeleille. Yksinkertainen syy löytyy budjeteista. Käytännössä tämä rahallinen epätasa-arvo näkyy siinä, että viihdepeleihin tottunut nuori ei innostu samalla tavalla pienemmän budjetin oppimispelistä.
”Viihdepelien takana olevilla suurilla pelistudioilla on yksinkertaisesti enemmän resursseja pelien tuottamisessa”, hän kertoo.
Hietala lisää myös, että oppimispelin kiinnostavuutta voi vähentää itsessään jo sen oppimis-elementti.
”Jos oppilas tiedostaa oppimispelin olevan opiskelua, voi se hillitä kiinnostusta sitä kohtaan.”
Lähteet:
Mediakasvatus.fi: Pelaaminen ja pelikasvatus
Yle: Tietokonepelit eivät ole vain ajanviete – Pelaaminen parantaa nuorten hyvinvointia
Ermi, Heliö, Mäyrä: Pelien voima ja pelaamisen hallinta. Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina
Kommentoi