Kotioluen tekeminen kasvattaa suosiotaan. Olutliiton isännöimässä vuoden 2022 Valtakunnallisessa Kotiolutkilpailussa tuomaroitiin ennätysmäärä oluita, 308 kappaletta. Vuoden kotipanijan titteli meni lopulta Seinäjoelle Sphere Brewingille.
Kotioluen parissa harrastavien virallista määrää on vaikea arvioida, koska yhteistä rekisteriä ei ole. Kuitenkin innokkaiden kilpailijoiden lisäksi aktiiviset yhteisöt sosiaalisessa mediassa ja kotiolutkauppojen tuotteiston laajeneminen viittaavat harrastuksen olevan yhä suositumpaa. Kotivalmistus ei silti ole uusi ilmiö, vaan se on ollut oluen historiassa keskeisin tekotapa tuhansia vuosia. Suomessakin harrastus on ollut monille tuttu jo vuosien ajan.
Yksinkertaisista aineksista herkulliseksi olueksi
Oululainen Lassi Vuononvirta on harrastanut kotioluiden tekoa jo kuusi vuotta. Harrastuksen alussa prosessin opettelu vei aikaa, mutta nykyään tekeminen on jo rutiininomaisempaa.
”Aiemmin harrastin eri oluttyylien maistelua. Myös hapanjuurileipominen ja hapankaalin valmistaminen kiinnosti, joten oluisiin siirtyminen tapahtui luontevasti”, Vuononvirta kertoo.
Pääraaka-aineina oluen panemisessa ovat humala, maltaat ja hiiva. Myös vedellä on merkitystä makuun. Jo alle sadan euron satsauksella voi päästä harrastuksessa hyvin alkuun, ja tarvikkeita on helppo hankkia. Lisäksi tarvitaan aikaa, sillä aloituksesta valmiiseen tuotteeseen voi usein mennä kuukaudesta kahteen tyylistä riippuen.
”Ensimmäinen olut, jonka valmistin, oli Finlandia-uutteesta. Koska tulos oli hyvä, jatkoin harrastusta. Myöhemmin siirryin uutteesta maltaisiin, koska hinta oli halvempi.”
Maltaiden käyttö prosessissa antaa enemmän mahdollisuuksia luovuuteen, kun taas uutteen kanssa tekeminen on helpompaa. Reseptejä löytyy netistä ja uusia ideoita saa maistelemalla erilaisia oluita. Mielikuvitus on kuitenkin harrastuksessa hyödyksi.
”Erikoisin olut mitä olen tehnyt, on ollut hapanjuurella hapatettu pihlajanmarja-sour. Marjat poimin itse kotipihlajasta. Lopputulos oli todella maistuva”, Vuononvirta muistelee.
Erilaisten mausteiden, hedelmien ja marjojen lisäksi käymislämpötilaa ja hygieniaa hallitsemalla voi vaikuttaa kotioluen makuun. Olutliitto tarjoaa jäsenseuroilleen oluen virhemakumaistoja, joista on hyötyä myös kotioluentekijöille.
”Mahdolliset tuotevirheet ovat eniten hapettumisesta tai käymishäiriöistä johtuvia. Oluiden reseptiikka tuntuu usein olevan kunnossa”, Olutliiton puheenjohtaja Aniko Lehtinen kommentoi.
”Oluiden taso on keskimäärin korkea ja osa tuotteista vastaa muutenkin hyvin kaupallista
olutta”, hän jatkaa.
Kotioluesta panimotoimintaan
Kotioluen myötä myös pienpanimoiden suosio on nousussa. Monet panimoiden perustajat ja työntekijät ovat aloittaneet uransa harrastuksena kotioluen parissa. Vuononvirralla on kokemusta kotipanemisen lisäksi pienpanimotyöskentelystä.
”Panimolla työn tarkkuus on isommassa roolissa, sillä olutta tehdään kuluttajamyyntiin. Kotona tehdään vain itselle ja voi kokeilla vapaammin eri tyylejä.”
Viime vuosien korona-aika on kurittanut myös pienpanimoita. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Kasper Toroska ei usko, että käsityöläisoluen ympärille syntynyt kupla puhkeaisi.
”Ei missään nimessä. Kyllä Suomeen mahtuu sata panimoa”, kommentoi Toroska Ylelle.
Nykyinen maailmantilanne voi johtaa panimoissa kustannusten nousuun, ja kuluttajien reaktio mahdollisiin muutoksiin hinnoissa on vielä arvoitus.
”Ei missään nimessä ole paniikkia alalla. Raaka-aineen ja energian hinnannousun siirtäminen tuotteisiin on vaikeaa. Se jännittää”, jatkaa Toroska.
Lähteet:
Olutposti: Valtakunnallinen Kotiolut -kilpailussa tuomaroitiin ennätysmäärä oluita
Olutposti: Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto Seinäjoelle!
Kommentoi