Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Vuosien varrella ihmiset ovat kuitenkin tehneet tekoja, joilla on suora negatiivinen vaikutus luontoon. Vastapainoksi on tärkeää, että tehdään toimia, jotka turvaavat luontoa ja sen monimuotoisuutta.
Luonto voidaan karkeasti jakaa kolmeen osa-alueeseen: maa, vesistöt ja ilma. Jokaisella alueella on omat eliölajinsa ja kaikki niistä ovat yhteyksissä toisiinsa. Kaikkia alueista suojellaan eri keinoin, joista perinteisin on suojelualueiden perustaminen. Suojelualueet ovat yleensä luonnon arvokkaimpia alueita, jotka ovat säilyneet parhaiten.
Maa
Suuri osa maalla elävistä eliölajeista elää luonnonmetsissä. Luonnonmetsän tunnistaa esimerkiksi sen puista. Osa puista on vanhoja, kun taas osa puista on vielä nuoria. Metsiä on erityyppisiä. Joissain metsissä on enemmän havupuita, kun taas toisenlaisessa metsässä voi olla useampia lehtipuita. Pienenkin metsäalueen sisällä voi elää satoja, jopa tuhansia eri eliölajeja.
Luonnonmetsät ovat heikentyneet ihmisten tekojen, kuten puiden hakkuun myötä. Heikentynyttä metsää voidaan kuitenkin ennallistaa erilaisin keinoin. Yksi keinoista on jättää metsä ennallistumaan hitaasti omaan tahtiinsa.
Metsää voidaan ennallistaa myös polttamalla sitä hallitusti. Kun metsää poltetaan, syntyy palanutta ja lahoavaa puuta, joka on hyödyllistä useille eri lajeille. Etenkin tasaikäistä männikköä polttamalla voidaan metsään saada lisää lehtipuita. Tästä hyötyvät erilaiset sienet, hyönteiset, kasvit ja linnut.
Myös erilaiset kanalinnut kuten metso elävät metsissä. Metso oli hetken aikaa uhanalainen, mutta metsän suojelutoimilla sen kanta on saatu uudelleen elinvoimaiseksi. Metso on erinomainen todiste siitä, että suojelutoimet oikeasti toimivat.
Vesi
Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Suuri osa Suomen pinta-alasta onkin vesistöjä, kuten järviä. Vesistöjen hyvää kuntoa uhkaavat etenkin valuma-alueet.
Valuma-alueiksi sanotaan paikkoja, joista vesi valuu. Valunut vesi voi olla esimerkiksi taivaalta satanutta vettä tai sulanutta lunta. Vesi kerää maasta erilaisia ravinteita. Vaikka ravinteet ovat luonnosta, kaiken ei kuulu päätyä vesiin. Valuma-alueille voi myös päätyä kaikenlaisia aineita esimerkiksi maataloustoimien takia. Liialliset ja vääränlaiset ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä etenkin järvissä.
Järven rehevöityessä levän määrä lisääntyy. Tällöin vesi muuttuu sameaksi ja rantakivet limaisiksi. Kesäisin järviin saattaa myös tulla sinilevää, jolloin niistä tulee uimakelvottomia.
Kaloista etenkin särkikalat hyötyvät rehevöitymisestä. Tämä on ongelmallista, sillä särkikalat omalla toiminnallaan myös ylläpitävät järven rehevöitymistä.
”Särjet ikään kuin pöyhivät järven pohjaa, mikä sitten ylläpitää rehevöitymistä”, kertoo ympäristöministeriön asiantuntija Olli Ojala.
Liian suureksi kasvanutta särkikantaa voidaan vähentää hoitokalastamalla, eli poistamalla särkikaloja paljon kerrallaan, hän lisää.
Kalat eivät kuitenkaan itsessään aiheuta rehevöitymistä vaan se on suurimmilta osin seurausta ihmisten teoista. Rehevöitymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi tukkimalla ojia, joista ravinteita valuu vesistöihin.
Ilma
Kaikista eniten ihmiset ovat tekemisissä ilman kanssa. Puhdas ilma on tärkeää, koska sillä on havaittu olevan positiivisia terveysvaikutuksia ihmisille. Ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaisia hengitysongelmia ja yskää. Lisäksi puhtaalla ilmalla autamme eläinlajeja, jotka asuvat metsissämme ja vesissämme.
Linnut ovat ikonisin ilmoissa liikkuva eläinlaji. Ilmastonmuutoksen myötä lintujen muuttokäyttäytyminen on muuttunut. Ennen perinteisesti pohjoisessa asustaneet linnut menettävät asuinalueita samaan aikaan, kun eteläiset lajit leviävät yhä pohjoisemmaksi.
Jotkut lajit hyötyvät ilmastonmuutoksesta, kun taas osa lajeista on vaarassa tulla uhanalaiseksi. Yksi laji, joka hyötyy ilmastonmuutoksesta muita enemmän on mustarastas. Se on levinnyt laajasti ympäri suomea ilmastonmuutoksen myötä.
Ilman laatua heikentävät erilaiset kasvihuonepäästöt, jotka myös edesauttavat ilmastonmuutosta. Päästöjä voidaan vähentää ihmisten omilla toimilla. Tällaisia tekoja voivat olla esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttö ja luontoystävällisemmät polttoaineet. Esimerkiksi Tuuli- ja aurinkovoimaan siirtyminen ovat keinoja, joilla kaupungit ja yritykset pystyvät vähentämään päästöjään.
Myös rakennuksia pyritään rakentamaan materiaaleilla, jotka ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Rakennuksiin myös luodaan kestäviä energiaratkaisuja, sillä tällä hetkellä yli 75 prosenttia Euroopan rakennuksista on energiatehottomia. Energiatehokkuudella tarkoitetaan sitä, että energiaa tuotetaan ja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Energiaa siis tuotetaan vain sen verran kuin tarvitaan.
Kuten aiemmin todettu, kaikki osa-alueet sitoutuvat toisiinsa. Hyväkuntoiset metsät puhdistavat ilmaa sitomalla ilmansaasteita itseensä. Hoidetut vesistöt päästävät ilmaan vähemmän saasteita. Huonokuntoiset vesistöt päästävät ilmaan metaania, joka on huomattavasti kuormittavampi ilmastolle, kuin esimerkiksi hiilidioksidi.
Klikkaamalla ylläolevaa kirjan kantta pääset lukemaan luontoaiheisen kirjan!
Teksti: Joni Nalli ja Itu Torvinen
Lähteet:
Metsä.fi: Ennallistamispoltosta
Vesi.fi: Mistä rehevöityminen johtuu?
The Parliament magazine: taking concrete action
Kommentoi