Turkistarhaus on aihe, josta on käyty viime vuosina kiivasta keskustelua erityisesti poliittisissa puheenvuoroissa. Myös keskustan kansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toi oman näkemyksensä esiin Järviseudun Sanomissa alkuvuodesta 2020.
Kurvisen mielestä turkistuotannon tulevaisuus on turvattava. Suomi on Euroopan toiseksi suurin turkisten tuottaja ja maailman toiseksi suurin kettuturkkien tuottaja. Kurvisen mukaan turkisten kieltäminen Suomessa johtaa siihen, että tuotanto siirtyy maihin, joissa eläimiä ei kohdella yhtä hyvin kuin Suomessa. Näin ollen suomalainen turkis olisi eläinsuojeluteko.
Ruokaviraston julkaisemat eläinsuojeluraportit eivät kuitenkaan puhu eläinsuojeluteon puolesta. Toimitus kävi läpi Eläinten hyvinvoinnin valvonta –raportit vuosilta 2014–2022. Raporttien mukaan otantaan perustuvissa tarkastuksissa ainoastaan vuonna 2020 turkistarhat eivät syyllistyneet eläinsuojelulainsäädännön laiminlyöntiin. Voidaan siis todeta, että on paljon todennäköisempää, ettei eläinsuojelun määritelmä toteudu kaikilla suomalaisilla turkistarhoilla, jolloin suomalaisesta turkistarhauksesta ei voida myöskään puhua eläinsuojelutekona.
Toimitus oli yhteydessä mm. eläinoikeusjärjestö Animaliaan ja Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto Fifuriin. Sieltä saimme laajahkot näytöt maailman tämänhetkisestä turkistilanteesta. Niin Kiinassa kuin myös Euroopassa turkistarhaus on ollut tasaisessa laskusuhdanteessa viimeisen kymmenen vuoden ajan, ja esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana jopa yhdeksän maata Euroopassa on kieltänyt tai on kieltämässä turkistarhausta. Tilastoissa ei näy, että esimerkiksi Kiinassa tuotanto olisi noussut pysyvästi sen jälkeen, kun se on jossain muualla loppunut.
Fifurin viestintäpäällikön Olli-Pekka Nissisen mukaan väitettä tuotannon siirtymisestä muihin maihin on vaikea arvioida.
“Tähän mennessä tuotantoja ei tietääkseni ole siirtynyt sertifioidun tuotannon maista huonompien tuotanto-olojen maihin. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi ennustaa, kaikkihan on mahdollista”, Nissinen toteaa.
Totta vai tarua?
Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailman turkistuotanto on tasaisesti laskenut, ja turkistarhauksesta on luovuttu useissa Euroopan maissa, mutta siltikään ei ole näyttöä siitä, että tuotanto olisi kasvanut pysyvästi muualla. Suomalaisilla tarhoilla eläinsuojelulainsäädännön laiminlyöntejä on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana joka vuosi (paitsi 2020). Turkiseläimet eivät myöskään pääse toteuttamaan tarhoilla lajityypillistä käytöstään, joten myöskään siitä syystä turkistarhauksesta ei voida puhua eläinsuojelutekona. Näiden kaikkien jutussa esitettyjen faktojen myötä voimme todeta, ettei Kurvisen väite pidä paikkaansa.
Teksti: Juuso Korpimäki, Elina Pekki, Tuuli Turunen
Lähteet:
Oikeutta eläimille: Turkistarhaus Suomessa
Aluehalliitovirasto: Eläinsuojelu
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 2/EEO/2003
Ruokavirasto: Eläinsuojelun valvonta
Free Fur Alliance: Global mink fur production halved in two years
Kommentoi