Tekoälystä on muodostunut hyödyllinen työkalu, mutta sen käyttö myös huolestuttaa eri alojen korkeakouluopiskelijoita.
Kemissä sähköinsinööriksi opiskeleva Auroora Uusikartano on huomannut, että tekoäly pyrkii miellyttämään käyttäjää. Vastaukset eivät ole aina objektiivisia. Myös lähteet jäävät heikoiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Joskus lähteet eivät ole edes oikeita.
Uusikartano toteaa, että ryhmätöitä on vaikeaa tehdä, jos toinen opiskelijakaveri kopioi suoraan tekoälyn tekstiä ja liittää sen tehtävään. Suuri määrä teknistä ammattikieltä ei hänen mielestänsä pelasta tekstiä.
Oulun yliopistossa tietotekniikkaa opiskeleva Arttu Ronkainen tunnistaa tekoälyn käytön haitat. Sen tuottama teksti voi kelvata vastaukseksi, mutta sen jatkuva käyttö mahdollistaa laiskuuden. Kun apu on aina lähellä, se kasvattaa kynnystä etsiä tietoa muualta.
Ronkainen kokee, että nopeasti hankitut vastaukset heikentävät opiskelun laatua. Kun tekoälyltä kysyy kaiken, oppimista ei tapahdu. Se voi kostautua tulevaisuudessa.
”Tekoäly tekee paljon hyvää, mutta sillä on myös huonoja puolia”, Ronkainen muistuttaa. ”Se tekee virheitä, joten sen antamat tulokset pitää tarkistaa.”
Käytännöllisyys on yhä tärkeää
Kristiina Hiitola opiskelee toista vuotta sairaanhoitajaksi Oulussa. Opiskelujen aikana tekoälyn käyttöä alettiin rajoittamaan. Osa opettajista ei salli sen käyttöä tehtävissä, koska tämä johtaa automaattisesti hylkäämiseen.
Terveys- ja sosiaalialat ovat käytännönläheisiä sekä vaativat käsillä työskentelyä. Tekoälyn rooli ei ole kasvanut pysyttelee työkaluna opintojen ohella.
Hiitola on hyödyntänyt tekoälyä lähinnä lääkelaskujen harjoituksiin ja muotoiluun. Käytännön asiat on yhä opittava tekemällä. Tekoälyltä kysyminen ei sovi hoivatyöhön, sillä pelkkä teoria ei riitä.
Rovaniemellä kasvatusalaa opiskeleva Lotta Syystaival kertoo, että tekoälyn käyttöä ei suositella ollenkaan. Käytöstä puhutaan, mutta siihen ei kannusteta. Koulutus on asiakaslähtöistä ja työtä tehdään erilaisten ihmisten parissa. Tekoälystä ei ole käytännöllistä apua ihmisten kohtaamisessa.
Tekoälyä ei tarvitse vältellä
Haitoista huolimatta sähköinsinööriksi opiskeleva Uusikartano kokee, että tekoälyä ei tarvitse vältellä. Sillä on pysyvä vaikutus opinnoissa, eikä sen kehitykseen voi vaikuttaa. Tekoälyä voi mukauttaa oman tarpeen mukaan hyödylliseksi apulaiseksi.
Ronkainen huomasi tekoälyn nopean kehityksen tietotekniikan opinnoissa, mutta ei pidä sitä pelkästään huonona asiana. Tekoälyä tulee osata hyödyntää. Siitä on kehittynyt tärkeä taito tietotekniikan opinnoissa.
Erilaiset tekoälymallit kykenevät eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi tekniikan alalla varaosia on helpompaa etsiä kuvantunnistuksen avulla. Nettiä ei tarvitse koluta läpi, jos tekoäly kykenee etsimään mistä niitä saa.
Yliopiston luennot voi yksinkertaistaa ja koodinpätkien käyttötarkoituksen voi selvittää parilla komennolla. Myös pitkiä koealueita voi selkeyttää ja jakaa helposti osiin. Tekoäly tiivistää pitkiä tekstiä ja kokoaa aineistoja yhteen. Parhaimmillaan se tarjoaa tarkentavia lisäkysymyksiä.
Kommentoi